Loukkaantuneet ja kuolleet eläimet - toimintaohjeita
Rauhoitetut ja muut luonnonvaraiset eläimet
| |
 |
| |
Viirupöllövainaa. Kuva: Luonnon-
tieteellinen keskusmuseo.
|
Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista ja tilapäistä hoitoa varten.
Varmista kuitenkin, että eläin todella on avun tarpeessa. Hylätyltä vaikuttava eläin ei välttämättä ole sitä. Jäniksen, oravan ja linnunpoikasten emot tarkkailevat usein tilannetta lähistöltä ja palaavat ihmisen poistuttua poikasen luo. Oma emo on aina paras hoitaja: ihmisen hoivissa monen lajin poikasten selviämisennuste on huono. Luonnonvaraisten eläinten pito kotioloissa on luvallista vain välttämättömän hoidon ajan.
Muista aina käyttää suojahansikkaita käsitellessäsi loukkaantunutta, sairasta tai kuollutta eläintä. Pese kädet käsittelyn jälkeen. Lisätietoja hoito-ohjeineen löydät Korkeasaaren eläintarhan sivuilta. Apua tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet
Jotkut eläintarhat ottavat vastaan apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä. Asiasta on aina hyvä sopia etukäteen puhelimitse.
Luonnonvaraisten vahingoittuneiden eläinten hoidosta ja käsittelystä tietävät myös mm. kuntien eläinsuojeluviranomaiset, eläinsuojeluyhdistykset ja alueelliset pelastuslaitokset.
Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Käytännössä lopettamisoikeus on jokaisella, joka tapaa tällaisessa tilassa olevan eläimen ja lopettaminen näissä tapauksissa on eläinsuojelulain mukaista eläimen auttamista. Loukkaantuneet linnut
Lintuja koskevissa kysymyksissä voi kääntyä esimerkiksi Korkeasaaren eläinhoitolan, Pyhtään lintuhoitolan, Heinolan lintutarhan tai BirdLife Suomi ry:n (vain puhelinneuvonta) puoleen.
Nälkiintyneen, loukkaantuneen tai sairaan ilveksen hoito ja kuntoutus
Wild Lynx ry hoitaa ja kuntouttaa nälkiintyneitä, loukkaantuneita ja sairaita ilveksiä. Jos apua tarvitseva ilves saadaan kiinni, sen mahdollisuus parantua ja kuntoutua kartoitetaan. Jos kuntoutus on mahdollista, järjestö voi noutaa ilveksen tai se voidaan tuoda hoitoon Wild Lynx ry:n hoitolaan Kuusaan.
Kuolleet eläimet
Kuolleena tavattua luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun. Sen voi kuitenkin toimittaa tutkittavaksi Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira) Ouluun kuolinsyyn toteamiseksi. Evira ottaa vastaan myös rauhoittamattomia luonnonvaraisia eläimiä (esim. pienpedot, jäniseläimet, metsäkanalinnut) kuolinsyyn tutkimiseksi ja erilaisiin tautiseurantoihin.
Hyvä näyte on mahdollisimman tuore ja jäädytetty, ei pakastettu, mieluiten kokonainen eläin. Se kääritään paperiin ja ehjään muovipussiin, pakataan pahvilaatikkoon ja lähetetään Matkahuollon mukana osoitteella
Evira
Matkahuolto
OULU
Varsinkin suurempien näytteiden lähettämisestä on hyvä ilmoittaa etukäteen Eviraan, puh. 029 530 4924 (puhelinvaihteeseen 029 530 0400). Lähetyksen mukaan tulee laittaa erillinen lähetepaperi, jossa ilmoitetaan lähettäjän yhteystiedot sekä tiedot lähetettävästä eläimestä (eläinlaji, löytöpaikka, löytyikö kuolleena vai lopetettiinko, löytöpäivä, lähetyspäivä, miten on säilytetty ym.)
Näytteen lähettäjä saa kirjallisen maksuttoman tutkimusvastauksen postitse.
Löytäjä saa halutessaan pitää kuolleen rauhoittamattoman luonnonvaraisen eläimen. Kuolleiden eläinten täyttämisestä saat lisätietoja verkkopalvelumme Lupa-asiat-osiosta. Onnettomuustilanteissa (esim. hirvionnettomuuksissa) soitetaan poliisille (112).
Jos kuolleita eläimiä, esimerkiksi lintuja, on suuri määrä, asiasta ilmoitetaan Eviran lisäksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tällöin selvitetään eläinten kuolinsyy, esim. onko kyse ympäristömyrkyistä. Luonnontieteelliseen keskusmuseon raatoseuranta
Luonnontieteellinen keskusmuseo on ympäristöministeriön pyynnöstä aloittanut maaliskuussa 2006 seurantatutkimuksen, jonka avulla kerätään tietoja Suomesta löytyneiden kuolleiden, sairaiden ja vammautuneiden eläinten määristä. Seurantajärjestelmän avulla valmistaudutaan kartoittamaan lintuinfluenssan mahdollista leviämistä Suomen eläimistössä, mutta samalla kerätään myös yleistä seurantatietoa Suomesta löytyvistä kuolleista eläimistä.
Havaintoja kerätään Suomen selkärankaisista eläimistä eli nisäkkäistä, linnuista, matelijoista, sammakkoeläimistä ja kaloista, joiden kuolin- tai vammautumissyy ei ole osa normaalia ihmistoimintaa. Havaintoihin kirjataan havaintopaikka ja -aika, kuolleiden, sairaiden ja vammautuneiden eläinten lajit ja yksilömäärät ja arvio ilmiön mahdollisesta syystä. Myös yksittäiset kuolleet ja sairaat yksilöt voi ilmoittaa.
Kala- ja rapukuolemat
Toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä, kun kala- tai rapukuolemia havaitaan. Virtaavissa vesissä kalakuoleman aiheuttanut muutos siirtyy alavirtaan ja voi olla vaikeasti paikannettavissa. Kuolleet kalat ja ravut voivat ajelehtia pitkänkin matkan poispäin tapahtumapaikalta. Kaikki merkittävät kala- ja rapukuolemat tulee aina ilmoittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Huomattavissa kala- ja rapukuolematapauksissa voi olla syytä ottaa yhteyttä poliisiin. Kuolleet hylkeet
Jos löydät kuolleen hylkeen, ota yhteyttä Riista- ja kalantutkimuslaitokseen (RKTL). Ilmoituksen hylkeestä voi tehdä verkossa olevalla lomakkeella tai ottamalla suoraan yhteyttä Mervi Kunnasrantaan, puhelin 040 532 9496, sähköposti etunimi.sukunimi@rktl.fi
Hylkeitä käsiteltäessä on kädet suojattava hansikkain tartuntatautien välttämiseksi.
Kuolleet pyöriäiset
Suomen lainsäädännön (Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta 1107/1996) mukaan kuolleena tavatun valaan haltuunotto on kiellettyä. Kuolleena löydetty valas tulee tämän lain mukaan toimittaa joko Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai Eviran Oulun toimipaikkaan puh. 020 530 4924.
|