Ympäristön tila Länsi-Suomessa
Erityispiirteet ja ympäristöongelmat
Länsi-Suomen ympäristöllä on monia sille ominaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat mm. alueen yhdyskuntarakenteeseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Alueen elinkeinohistoria näkyy sen luonnossa ja kulttuurimaisemissa. Näkyvimpiä ihmistyön tuloksia ovat jokilaaksojen laajat peltolakeudet, jotka ovat arvostettuja kansallismaisemia. Kulttuurimaisemiin liittyy läheisesti myös perinteinen pohjalainen rakennusperinne, joka vaalimiseen on viime aikoina kiinnitetty lisääntyvää huomiota.
© Tuukka Pahtamaa
Muinaisten merien pohjaliejut, rikkipitoiset alunasavet, ovat vakava ja vaikeasti hoidettava ympäristöongelma. Rikkimaiden aiheuttama vesistöjen happamuus on alueemme ehkä vaikein vesiensuojeluongelma, jonka näkyvimpänä seurauksena ovat ajoittain toistuvat laajat kalakuolemat.
Länsi-Suomen luonto on maamme oloissa erityislaatuinen ja monimuotoinen. Maankohoaminen rannikolla on nopeaa, 6-8 mm vuodessa, muuttaen jatkuvasti rannikon elinympäristöjä ja maisemaa ja luoden erinomaiset puitteet monimuotoisuudelle. Ympäristön tilaa seurataan mm. ympäristöindikaattoreiden avulla. Alueellinen ympäristöbarometri kertoo kehityksen suunnasta
Säännöllisesti julkaistava Länsi-Suomen ympäristöbarometri kertoo valittuihin seurantaindikaattoreihin perustuen teemoittain kehityksen suunnasta. Ympäristöbarometri toimii puntarina ympäristön tilassa tapahtuville muutoksille. Viimeisin barometri on julkaistu vuoden 2011 alussa .Länsi-Suomen ympäristöstrategian 2007 - 2013 väliarvion julkistamisen yhteydessä. Tämän ympäristöbarometrin mukaan:
-
Päästöissä ilmaan on kokonaisuutena tarkastellen tapahtunut muutosta parempaan: Teollisuuden hiukkaspäästöt ilmaan ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet ja rikkipäästöissä on lievää vähenemistä. Typpipäästöt vaihtelevat voimalaitosten käyttötuntien mukaan. Hiilidioksidipäästöt vaihtelevat niin ikään samasta syystä ja myös saatavilla olevien energialähteiden mukaan. Esimerkiksi vesivoiman saatavuus heijastuu paljolti päästömääriin.
-
Vesistöjen tilassa on havaittavissa muutosta sekä parempaan että huonompaan: Jätevedenpuhdistamoiden saneeraukset ja pienempien puhdistamoiden liittäminen suurempiin puhdistamoihin ovat alentaneet fosforikuormitusta vesistöihin. Hajakuormitus vesistöihin on edelleen ongelma näkyen mm. toistuvina leväkukintoina sekä rannikon madesaaliiden lievänä vähentymisenä. Suurten järvien rehevyystasot vaihtelevat vuosittain heijastaen vaihtuvia sää- ja ilmasto-olosuhteita. Pohjavettä pyritään suojelemaan mm. vapaaehtoisuuteen perustuvien suojelusuunnitelmien avulla sekä maa-ainesten suunnitelmallisella ja hallitulla otolla kestävän kehityksen mukaisesti.
-
Jätehuollon yhteistyöverkosto alueella on kattava ja toimii hyvin. Teollisuudessa jätteiden hyödyntämisaste on korkea, mutta tilanteet vaihtelevat paljon vuosittain. Kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrässä havaitaan vaihtelua vuosittain, mutta jätteen hyödyntämisessä energiana ja aineena havaitaan lisäystä eli kehitys kulkee suotuisaan suuntaan.
-
Energiantuotannon ympäristövastuullisuutta on tarkasteltu mm. uusiutuvan energian (tuulivoima, puupolttoaine) määrien kehityksellä. Kehityksen suunta on tuulivoiman osalta positiivinen, mutta puupolttoaineiden määrän kehitystä tarkkailtaessa havaitaan laskeva suuntaus. Länsi-Suomen alueella on merkittävää energia-alan osaamista. Vaasassa sijaitseva Teknologiakeskus Merinova Oy Ab koordinoi valtakunnallista energiateknologian osaamiskeskusohjelmaa. Pohjanmaan maakunta onkin alan merkittävä kansainvälinen osaamiskeskittymä ja edustaa EU:n sisällä alansa huippua. Etelä-Pohjanmaalla tärkeäksi tavoitteeksi on nostettu korkea energiaomavaraisuus , uusiutuvan energian osuuden nosto ja energiatehokkuuden parantaminen. Myös Keski-Pohjanmaalla pyritään korkeaan energiaomavaraisuuteen edistämällä uusiutuvan energian, kuten bioenergian, tuotantoa ja käyttöä.
-
Rakennetun ympäristön osalta muutosta on molempiin suuntiin: . Hyvin etenevä yleis- ja asemakaavoitus kuin myös rantalkaavoitus ohjaavat maankäyttöä suunnitelmallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.Poikkeuslupien määrä ranta-alueilla edustaa maan keskitasoa. Kulttuuriympäristöä turvaa kasvussa oleva arvokkaiden rakennusten suojeleminen. Kevyebn liikenteen väylien määrän lisääntyminen tukevat kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen toteutusta ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähenemistä. Huolestuttavaa on kuitenkin henkilöautojen määrän jatkuva kasvu, joka osaltaan heikastelee pendelöinnin määrän lisääntymistä alueen asukkaiden käydessä töissä yhä etäämpänä kotipaikoistaan. Myös kesämökkien lukumäärä on jatkuvassa kasvussa, joka osaltaan lisää henkilöautoilla liikkumisen määriä.
-
Maaperän ja pohjavesien tilan kehitys on ollut pääosin myönteistä: Pohjavesien suojelusuunnitelmien laadinta ja kunnostukset etenevät. Pilaantuneet maa-alueet ovat pääosin tiedossa ja riskiarvioihin perustuvilla kunnostuksilla vähennetään mm. pohjavesihaittoja.Pohjavesien suojelun kannalta myönteinen asia on myös se, että soranottomäärät eivät ole nousussa vaan soran käyttö on korvautumassa kalliokiviaineksen otolla.
-
Luonnon ja ekosysteemien monimuotoisuuden tilassa havaitaan muutosta sekä parempaan että huonompaan: Uusien metsälakien ja metsänhoitosuositusten myötä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen etenee entistä paremmin mm. säästöpuiden jättämisen avulla ja ympäristötukikohteiden määrän lisääntyessä. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen etenee hyvin ja näin ollen suojeltujen alueiden pinta-ala suhteessa maakuntien pinta-alaan lon isääntynyt tasaiseen tahtiin. Aiemmin kasvun jälkeen taantumassa ollut luomutuotanto osoittaa jälleen elpymisen merkkejä. Tämä havaitaan etenkin Pohjanmaan maakunnassa. Merikotkien kanta (kuvattuna pesinnän onnistumisprosentteina) on mm. aktiivisen suojelutyön ansiosta kasvamaan päin, mutta metsäkanalintujen kantoja tarkasteltaessa todetaan pitkän ajan seurannoissa vähenemisen merkkejä, joka ainakin osin selittynee elinympäristöjen pirstoutumisella.
-
Lue lisää Ympäristöindikaattorit Länsi-Suomessa ylhäällä oikealla.
-
Sivun alkuun
|
 |
|
©Vesa Luoma
|
|