Kioton mekanismit
|
AJANKOHTAISTA
Kioton mekanismien kehittämisestä keskustellaan tällä hetkellä runsaasti, ja eri puolilla maailmaa on käynnistynyt aloitteita, joissa pyritään luomaan edellytyksiä nykyistä laajemmille ja kustannustehokkaammille päästöyksiköiden markkinoille.
Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä arvioidaan päästömarkkinoiden ja Kioton mekanismien tulevia kehityssuuntia.
> Päästöyksiköiden markkinoiden kehityssuuntia, loppuraportti 2011
|
Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennystoimiaan niin sanottujen Kioton mekanismien avulla. Joustomekanismeja on kolme:
- yhteistoteutus (Joint Implementation, JI),
- puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja
- kansainvälinen päästökauppa (Emissions Trading, iET).
Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa, käytännössä useimmiten siirtymätalousmaassa. Samalla teollisuusmaa saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyksiköitä.
Esimerkiksi Suomi on rahoittanut Virossa tuulipuiston rakentamista ja kaukolämpölaitosten uudistamista biopolttoaineelle sopiviksi. Suomi voi lukea hankkeesta saadut päästövähenemät hyväkseen täyttäessään Kioton pöytäkirjan velvoitettaan.
Puhtaan kehityksen mekanismissa teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja lisääviä hankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut päästövähennykset. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa.
Suomi on tukenut pienvesivoimalaa Hondurasissa ja voi näin käyttää tästä saadut päästövähenemät hyväkseen täyttäessään Kioto-velvoitettaan. Puhtaan kehityksen mekanismi käynnistettiin muita mekanismeja aikaisemmin jo vuonna 2001.
Kansainvälisessä päästökaupassa sallitun päästömääränsä ylittänyt teollisuusmaa voi ostaa toiselta, sallitun päästömääränsä alittaneelta teollisuusmaalta päästöyksiköitä. Lisäksi kansainvälistä päästökauppaa voivat käydä valtuutuksen saaneet oikeushenkilöt. Valtuutuksen myöntää ympäristöministeriö. Kioton mekanismien tarkoitus
Kioton mekanismien tarkoituksena on edistää päästövähennysten kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Lisäksi kohdemaat hyötyvät saadessaan rahoitusta ja uutta tekniikkaa. Pöytäkirja edellyttää, ettei mikään maa voi täyttää päästövähennysvelvoitteitaan pelkästään Kioton mekanismien avulla, vaan maiden on hoidettava merkittävä osa velvoitteestaan kotimaisilla päästövähennystoimilla. Valtion Kioton mekanismien osto-ohjelma Finnder
Suomen valtio varautuu hankkimaan Kioton mekanismien avulla päästöyksiköitä 7 miljoonaa tonnia vuosina 2008–2012 ja täyttää näin osan Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitteestaan. Ympäristöministeriö vastaa yhteistoteutuksesta ja kansainvälisestä päästökaupasta. Ulkoasiainministeriö vastaa puhtaan kehityksen mekanismista sekä työ- ja elinkeinoministeriö osto-ohjelman koordinaatiosta.
Päästövähenemien hankkimiseksi on käynnistetty Finnder-ohjelma, joka hankkii valtiolle päästöyksiköitä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja yhteistoteutuksen (JI) puitteissa. Ympäristöministeriö on allekirjoittanut JI:tä koskevat puitesopimukset Viron, Bulgarian ja Romanian kanssa. JI:tä koskevat pöytäkirjat on allekirjoitettu Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin ja Ukrainan kanssa.
Vuoden 2010 alusta lähtien osto-ohjelmaa on hallinnoinut GreenStream Network Oy.
Tietoa hankkeista:
> Project profile: Kadrina Kadrina Bark Boiler Project, Estonia (englanniksi, pdf, 95 kt)
> Project profile: Paide Bioenergy Project, Estonia (englanniksi, pdf, 71 kt
> Project profile: Pakri Wind Farm, Estonia (englanniksi, pdf, 68 kt)
> Project profile: Rouste Wind Power Joint Implementation Project, Estonia (englanniksi, pdf, 69 kt)
> Project profile: Tamsalu Bark Boiler Project, Estonia (englanniksi, pdf, 70 kt) Kansainväliset hiilirahastot
Suomi voi hankkia päästöyksiköitä myös kansainvälisten hiilirahastojen kautta.
Suomi on sijoittanut Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n Itämeren alueen hiilirahastoon (Testing Ground Facility, TGF) 4,25 miljoonaa euroa, Maailmanpankin Prototype Carbon Fund rahastoon (PCF) 10 miljoonaa USD, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin Multilateral Carbon Credit Fund (MCCF) rahastoon 10 miljoonaa euroa ja Aasian kehityspankin Asia Pacific Carbon Fund hiilirahastoon (APCF) 25 miljoonaa USD. Myös yritykset voivat hyödyntää Kioton mekanismeja
Yritykset voivat osallistua mekanismihankkeisiin ja hankkia sitä kautta tuotettuja päästöyksiköitä. EU:n päästökaupan piirissä olevat yritykset voivat lisätä tällaisilla yksiköillä päästökiintiötään. Yritykset voivat myös myydä päästöyksiköitä eteenpäin.
Hankkeiden hyväksyntää varten tehdään hakemus ympäristöministeriölle (JI-hankkeet) tai ulkoasiainministeriölle (CDM-hankkeet).
Lisätietoja
Ylitarkastaja Barbara Appel, ympäristöministeriö, puh. 050 410 1852, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Laura Saijonmaa, ympäristöministeriö, puh. 040 546 3344, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|