Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutos on pääosin seuraus ihmisen toiminnan kautta ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen määrän kasvusta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja riippuvat päästöjen määristä ja tulevaisuuden päästökehityksestä.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja päästöjen vähentämiseen pyritään erilaisin keinoin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä, on väistämättä ilmastonmuutokseen myös sopeuduttava.

YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja kansainvälisen yhteistyön pohjana

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus eli niin sanottu ilmastosopimus astui voimaan vuonna 1994. Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasolle.

Ilmastosopimuksen niin sanottu Kioton pöytäkirja, joka astui voimaan 16.2.2005 velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008–2012 aikana. Suomi on sitoutunut ilmastosopimukseen sekä ratifioinut Kioton pöytäkirjan, jotka velvoittavat päästöjen vähentämiseen.

Tällä hetkellä käydään neuvotteluja vuoden 2012 jälkeisestä sopimusjärjestelmästä. Neuvottelut on määrä saada päätökseen vuonna 2009 Kööpenhaminassa. Ympäristöministeriö on koordinointivastuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alaisista ilmastoneuvotteluista Suomessa.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Suomi toimii Euroopan unionin osana

Euroopan yhteisö ja silloiset EU:n jäsenvaltiot ratifioivat Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Se velvoittaa Euroopan unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina 2008–2012. Vähennysvelvoite on jaettu edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Suomen tavoitteeksi on asetettu päästöjen vakiinnuttaminen vuoden 1990 tasolle.

EU: päämiehet pääsivät sopuun yhteisestä ilmasto- ja energiapaketista joulukuussa 2008. Euroopan parlamentti antoi paketille lopullisen sinetin äänestyksessään 17.12.2008. Päästökauppadirektiivin ja ponnistustenjakopäätöksen hyväksyminen tarkoittaa että EU on nyt oikeudellisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 1990 päästöt.

Suomesta EU:n ilmasto- ja energiapakettia koskeviin neuvotteluihin osallistui ympäristöministeriö.

Kansallista työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Kansallisesti Suomessa tehdään monenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti laadittu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia valmistui marraskuussa 2008. Strategiassa määritellään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja linjaukset yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 saakka sekä visioita vuoteen 2050.

Samaan aikaan Suomessa valmistellaan strategiaa täydentävää ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa, joka linjaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa vähintään vuoteen 2050 saakka ja esittää ilmastopoliittisia toimenpide-ehdotuksia. Ympäristöministeriö on ollut mukana pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian sekä tulevaisuusselonteon valmistelutyössä. 

Ilmastonmuutoksesta tarvitaan tietoa

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen taustasta, vaikutuksista ja vähentämiskeinoista. Neljäs arviointiraportti (Fourth Assessment Report) on IPCC:n tuorein ilmastonmuutoksesta kertova raportti. Viidennen arviointiraportin valmistelut ovat alkaneet. Raportin on määrä valmistua vuosina 2013–2014.

Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPCC-työryhmän, jonka vetäjänä toimii Ilmatieteen laitos. Työryhmä koordinoi ja edistää IPCC-työtä Suomessa.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksesta kerrotaan ympäristöhallinnon sivuilla Ympäristön tila -otsikon alla.