Kaksi vuodenaikaa

Mikä on Intian tärkein vuodenaika? Se ei ole kevät, kesä, syksy eikä talvi. Se on monsuuni – ja monsuuni.

Arabiankielessä tämä sana, mawsim, tarkoittaakin vuodenaikaa. Hindissä se merkitsee yksinkertaisesti säätä (mausam).

Intian manner lämpenee kesäkuusta lähtien selvästi voimakkaammin kuin ympäröivät meret. Ilma kohoaa mantereelta yläilmoihin, kosteaa meri-ilmaa vyöryy tilalle. Syntyy voimakkaita sateita. Kun pilvet kohtaavat vuoristoja, sateet rankkenevat entisestään.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa monsuuniin? Tämä kysymys on elintärkeä yli kahdelle miljardille ihmiselle Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Ilmastomallit antavat toistaiseksi vain yhden varman vastauksen: "Tämä on meille liian vaikea kysymys."

Intiassa on 120 miljoonaa hehtaaria viljeltyä maata. Kolmasosa on kastelun piirissä, kaksi kolmannesta saa vain sadevettä. Molemmissa tapauksissa monsuunin voimakkuus ratkaisee sadon. Sadevedestä riippuvilla pelloilla heikko monsuuni aiheuttaa kadon heti, tekoaltaista kastelluilla vasta seuraavana satokautena.

Intian monsuuni oli Maailman hydrologijärjestön (IAHS) konferenssin keskeisenä aiheena Hyderabadissa syyskuussa 2009. Hyderabad on Andhra Pradeshin osavaltion 7-miljoonainen pääkaupunki. Koko osavaltiossa on asukkaita noin 80 miljoonaa.

Kun posteria esittelemään astelee nuori tutkija nimeltä Kissa Fatima, suomalainen otaksuu ensin, että Fatima on etunimi. Se on kuitenkin sukunimi. Kissa-etunimi on telugunkielestä käännettynä "Satu" tai "Taru", joten Kissalla on runsaasti suomalaisia kaimoja.

– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten juuri veden kiertokulkuun. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta pysäyttää näitä vaikutuksia, mutta niitä tutkimalla voimme ehkä tehdä niistä siedettäviä, Kissa Fatima sanoo.

– Tutkimusalueemme on Andhra Pradeshin osavaltion kuivassa osassa. Siellä sataa vuodessa vain 700 millimetriä. Meillä on havaintoja 1980-luvun puolivälistä lähtien. Keskisadanta ei ole muuttunut, mutta sateet tulevat myöhemmin kuin ennen. Näyttäisi myös siltä, että sateet ovat rankentuneet. Toisaalta sateiden väliset poutajaksot ovat pidentyneet. 

– Sateiden rankentuminen pahentaa tulvia. Tämän vuoden tulvissa kuoli Hyderabadin alueella noin 250 ihmistä, kun suojapenkereet murtuivat. Nämä tulvat olivat pahimmat neljäänkymmeneen vuoteen. 

Kesämonsuunin sateet tulevat Andhra Pradeshiin kaakosta, Bengalinlahdelta. Intiassa vaikuttaa myös talvimonsuuni, jonka merkitys kasvaa etelään päin mentäessä. Näiden kahden monsuunin välinen suhde on heikosti tunnettu. 

– Viime vuosina on Bengalin lahden puolelta tullut enemmän sateita kuin ennen. Lounaasta tulevat talvimonsuunin sateet ovat sitä vastoin vähentyneet. 

Intian talvimonsuuniin ja Suomen talvi-ilmastoon vaikuttaa ainakin yksi yhteinen tekijä: se on NAO, Pohjois-Atlantin ilmanpainekentän heilahtelu. Kun tämä indeksi on positiivinen, meillä on lauha ja vetinen talvi. Intiassa puolestaan sataa vähän – talvimonsuuni jää siis heikoksi.