Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointimenettely
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin esitetään Ympäristöministeriön julkaisussa Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007 vaiheittain etenevä arviointimenettely, jonka vaiheet ovat:
- arviointitarpeen tunnistaminen,
- perusarviointi ja
- tarkennettu arviointi.
Arvioitavat riskit
Vaiheittaisen arviointimenettelyn perusteella tunnistetaan, määritetään ja kuvataan maaperän haitallisista aineista aiheutuvat kulkeutumis-, ekologiset - ja terveysriskit ja arvioidaan niiden hyväksyttävyys.
- Kulkeutumisriskillä tarkoitetaan haittaa tai vaaraa, joka voi aiheutua kohteesta peräisin olevien haitta-aineiden kulkeutumisesta tarkasteltavan kohteen sisällä tai sen ulkopuolella. Kulkeutumisriskin arviointi on yleensä osa terveysriskin tai ekologisen riskin arviointia, jolloin varsinainen riski määritellään vasta kulkeutumisen kautta arvioidun altistumisen ja vaikutusten perusteella. Kulkeutumisriski voi kuitenkin kohdistua myös suoraan jonkun ympäristön osan, kuten pohjaveden, pintaveden tai ilman, laatuun. Siksi arvioinnissa on otettava huomioon myös pohjaveden, vesistöjen ja ilman suojelua koskevat sektorikohtaiset säädökset.
- Terveysriskillä tarkoitetaan sellaisia ihmisen terveyteen kohdistuvia mahdollisia haittoja, jotka voivat aiheutua altistumisesta tarkasteltavan alueen maaperässä tai muissa ympäristön osissa oleville haitallisille aineille. Terveyshaitat voivat olla hyvin erilaisia ja ilmentyä eri tasoilla. Niihin vaikuttavat mm. altistuksen luonne, haitta-aineiden erilaiset vaikutukset ja altistuvien ihmisten herkkyys haitta-aineille. Terveysriskinarviointi edellyttää arviota altistuksen voimakkuudesta ja kestosta sekä tietoa haitta-aineiden vaikutuksista.
- Ekologisella riskillä tarkoitetaan haitallisia vaikutuksia, joita maaperän haitta-aineet saattavat aiheuttaa tarkasteltavan alueen vaikutuspiirissä olevassa eliöstössä. Vaikutukset voivat ilmetä eri tasoilla kuten maaperän mikrobitoimintojen heikentymisenä, häiriöinä tietyn lajin lisääntymisessä tai lajilukumäärän vähenemisenä.
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin vaiheet.
|
  |
|
|
|
|
|
Arviointimenettelyn vaiheet
Arviointitarpeen tunnistaminen
Arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan arvioinnin tarve kohteen historiatietojen sekä pitoisuusmittausten ja kynnysarvo- tai taustapitoisuusvertailun perusteella. Mikäli kynnysarvot ja taustapitoisuudet ylittyvät tai arviointi muusta syystä, esimerkiksi pohjaveden tai rakennuksen sisäilman kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi, todetaan tarpeelliseksi, siirrytään ns. perusarviointiin. Muissa tapauksissa voidaan todeta, että maaperä ei ole pilaantunut eikä puhdistamista tarvita. Tällöin arviointia ei tarvitse jatkaa.
Perusarviointi
Perusarvioinnissa kuvataan ne kohteen ominaispiirteet, jotka saattavat vaikuttaa maaperän haitta-aineista tai muihin ympäristönosiin kulkeutuneista aineista aiheutuviin riskeihin. Riskin suuruus määritetään vertaamalla kohteen maaperästä ja tarvittaessa muista ympäristönosista mitattuja haitta-ainepitoisuuksia ohjearvoihin ja muihin viitearvoihin. Arvojen ylittyessä maaperä (tai muu ympäristönosa) joko todetaan pilaantuneeksi ja puhdistaminen tarpeelliseksi tai arvioinnissa siirrytään seuraavan vaiheeseen eli tarkennettuun arviointiin.
Ohje- ja viitearvojen käyttö ei kaikissa kohteissa yksin riitä riskien määrittämiseen, mikä johtuu mm. arvojen määritysperusteista ja niihin liittyvästä epävarmuudesta. Tällöin siirrytään tarkennettuun arviointiin, vaikka ohjearvot tai muut viitearvot eivät mittauksissa olisikaan ylittyneet. Perusarvioinnissa tunnistetaan ja kuvataan tekijät, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko riskit määrittää ohje- ja viitearvoilla.
Ympäristö- ja terveysriskien lisäksi perusarvioinnissa tulee tunnistaa muut mahdolliset YSL:n 7 §:n mukaiset haitat, kuten viihtyisyyden väheneminen, ja tarvittaessa arvioida näiden vaikutus alueen pilaantuneisuuteen ja puhdistustarpeeseen.
Tarkennettu arviointi
Jos perusarvioinnissa ei voida tehdä riittävän luotettavia johtopäätöksiä alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta, arviointia tarkennetaan. Tällöin keskitytään riskien kannalta merkittäviin haitta-aineisiin, olennaisimpiin altistustilanteisiin ja – reitteihin sekä todennäköisimpiin ja eniten altistuviin kohderyhmiin. Tarkennetussa arvioinnissa lähtötietoja käsitellään ja sovelletaan aiempaa pidemmälle. Tässä saatetaan tarvita perusarviointiin verrattuna enemmän kohdekohtaista tietoa esimerkiksi haitta-aineiden esiintymisestä ja käyttäytymisestä maaperässä ja muissa ympäristönosissa, alueen pohja- ja pintavesiolosuhteista sekä muista kulkeutumiseen ja altistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tarkennetussa arvioinnissa käytetään usein apuna kulkeutumis- ja altistusmalleja. Arviointia voidaan tarvittaessa tarkentaa myös biologisilla ja ekologisilla tutkimuksilla.
Arvioinnin dokumentointi
Arviointi on dokumentoitava kattavasti, jotta arviointia ja sen tuloksia voidaan hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa. Arvioinnin tavoitteet, rajaukset ja itse menettely kuvataan läpinäkyvästi sekä perustellaan arvioinnin aikana tehdyt valinnat ja johtopäätökset. Myös arvioinnin epävarmuus kuvataan. Arvioinnin tulokset tulisi myös tallentaa ympäristöhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään.
|