Gå in i texten   RSS |  Sidkarta |  Suomeksi |  In English  
 

       Avancerad sökning
 
 
Miljöministeriet | Finlands miljöcentral | Regional miljöinformation | www.ara.fi
Aktuellt
Jag och miljön
Företag och sammanslutningar
Miljöns tillstånd
Miljövård
Naturvård
Boende
Markanvändning och byggande
Utnyttjande av vattenresurser
Vattenförsörjning
Så används grundvattnet
Flöden och översvämningar
Reglering av sjöar och vattendrag
Dammar och dammsäkerhet
Vattenbyggande
Kansainvälinen yhteistyö
Forskning
Internationella frågor
Lagstiftning
Tillståndsfrågor
Tjänster och produkter
Elektronisk ärendehantering
www.miljo.fi > Små avloppsreningsan... > Green Pack Sako
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Green Pack Sako

Jätevesien käsittelyn vaiheet

Green Pack Sako on yksinkertainen biosuodinpuhdistamo, johon kuuluu kolme esiselkeytysosaa ja suodatinosa. Jätevedet johdetaan puhdistamon ensimmäiseen esiselkeytysosaan ja siitä edelleen toisen ja kolmannen osan kautta puhdistamon neljännen sektorin suodatinosaan. Suodatettu jätevesi johdetaan purkuputkeen.

Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:

  • 3-osainen esiselkeytys
  • biologinen suodatus
  • suodatetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
  • ylijäämälietteen poisto selkeytysosista.

Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden typpikuormitus vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.

Prosessikaavio tulossa.

Tietoa Green Pack Sakon soveltuvuudesta, tekniikasta, asennuksesta, käytöstä ja huollosta

  • Green Pack Sako -puhdistamo on suunniteltu enintään 500-700 litran jätevesimäärälle vuorokaudessa, mikä vastaa noin 4-5 asukkaan jätevesimäärää.
  • Puhdistamon rakenteena on sylinterinmuotoinen polyeteenisäiliö, jonka halkaisija on noin 2376 mm ja korkeus 1800 mm. Tulo- ja lähtöputkien korkeusero on 860 mm.
  • Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Pohjaveden nostepaine on asennuksessa otettava huomioon ja puhdistamo on ankkuroitava paikoilleen.
  • Puhdistamorakenne kannattaa lämpöeristää.
  • Sähköliitäntää ei tarvita.
  • Puhdistamon ilmanvaihtojärjestelmän tulee toimia tehokkaasti pieneliöiden hapensaannin turvaamiseksi.
  • Jätevesiä ei tarvitse käsitellä saostuskaivossa tai -säiliössä ennen puhdistamoon johtamista.
  • Suodattimen jäteveden läpäisevyyttä tulee seurata ja suodatinmateriaali uusia ennen kuin se tukkeutuu, valmistajan mukaan noin 3 - 4 vuoden välein. Valmistajan mukaan poistettu suodatinaines voidaan kompostoida.
  • Lietettä tulee poistaa esiselkeytysosista kahdesti vuodessa.
  • Puhdistamon huollosta voi tehdä laitevalmistajan kanssa huoltosopimuksen.

Laitemarkkinointi

Valmistaja: GIN aqua Oy, Automaatiotie 1, 90460 Oulunsalo. Internetosoite www.go-gin.com  www.iisi.fi. Puh (08) 819 2200
Green Rock Oy  on nykyään GIN aqua Oy

Arvio puhdistustehosta toimivuustutkimusten perusteella

Tutkimussivuilla referoiduissa tutkimuksissa on ollut mukana useita Green Pack Sako -puhdistamoita sekä sen aikaisempaa mallia (Ekobox). Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Jotkut tutkituista puhdistamoista ovat yltäneet riittävään puhdistustulokseen, mutta osin tulokset ovat olleet riittämättömiä. Green Pack Sako ei sellaisenaan vähennä riittävästi fosforikuormitusta.

Puhdistamoiden toimivuus voi vaihdella yksittäisissä käyttökohteissa. Hyvä toimivuus edellyttää puhdistamon asianmukaista toteutusta, käyttöä ja huoltoa.

Tutkimuksia

Seuraavilla tutkimussivuilla on tietoa Green Pack Sako -puhdistamon toimivuudesta:

3. Ecobox - pienpuhdistamon toimivuusselvitys (Sallanko 1997)

9. Avloppsvattenrening från egnahemshus ja Utvärdering av avloppsvattenrening i markbäddar i Larsmo kommun (Wistbacka, R.& Jakobsson, R. 1999 ja Wistbacka, B 2002)

10. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty & Santala 2001 (toim.)

11. Hajajätevesien käsittely eräillä mallikohteilla (Kiukas 2002)

17. Haja-asutuksen ja maitotilojen jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuus Lappajärvi Life -projektissa (Kujala, Aho & Rautio 2002)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen - Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas, Kujala-Räty, Laaksonen ja Santala 2005)

25. Varsinais-Suomen Agendatoimiston AHA21-projektin loppuraportti

12.11.2012 (Uppdaterad)
Suomen ympäristökeskus
Kontakta den sidansvarige
Versioner
Svensk version
Skriv ut
 
© Copyright Statens miljöförvaltning  | Om vår webbtjänst  | Ge respons | Kontaktinformation