Yleiskatsaus vesitilanteeseen Etelä-Savossa marraskuun puolivälissä

Lähtökohta nykyiselle vesitilanteelle

Järvien vedet olivat kuivan loppukesän ja syksyn vuoksi vuoden 2001 loppupuolella keskiarvojen alapuolella. Myös pienialaisten pohjavesialueiden vedenpinnat olivat vuodenvaihteessa alle keskiarvojen. Talvella satoi lunta vedeksi muutettuna yli keskiarvon, mutta lumen sulaminen alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja osa sulaneesta lumesta haihtui ennen päätymistään pohjavesiin ja vesistöihin. Järvet jäivät tänä vuonna yleisesti kevättulvan aikoihin ajankohdan keskiarvon alapuolelle, osa tosin oli yläpuolella. Pienialaiset pohjavedet olivat vielä sulamisen aikoihin keskiarvon yläpuolella.

Kesän ja syksyn sateet

Kesällä satoi kesäkuun juhannuksen jälkeistä jaksoa lukuun ottamatta selvästi keskiarvoja vähemmän. Etelä-Savon länsiosissa satoi kesäkuussa 196 % keskiarvosta äsken mainittujen sateiden ansiosta. Heinäkuussa satoi 89 % keskiarvosta, elokuussa 22 % ja syyskuussa 36 %. Paitsi vähäsateisuus, myös lämpimyydestä johtuva runsas haihtuminen  oli tyypillistä viime kesälle. Suomen ympäristökeskuksessa on määritetty  jopa keskimääräisen vuosisateen suuruisia haihduntoja eli 600 mm järvistä.

Lokakuukaan ei ollut lokainen, vaan kylmä ja sadetta kertyi vain 25 % keskiarvosta. Marraskuun alku on ollut pääosin kylmä ja sadetta  on kymmenen ensimmäisen päivän aikana kertynyt 16 mm, kun marraskuun keskiarvo on 57 mm. Kymmenen päivän ääennusteen mukaan Etelä-Savon sää pysyy pakkasen puolella ja sademäärät ovat alhaisia, joten myös marraskuu voi hyvin jäädä sademäärältään keskiarvojen alapuolelle. Toisaalta sään ennustaminen on tunnetusti vaikea asia. Vahvat läntiset matalapaineet ehtivät tuoda vielä runsaasti sadetta Suomeen. Maankosteuden vajaus on kuitenkin tällä hetkellä yli 100 mm eli noin kahden syksykuukauden sateen verran. Maankosteuden vajauksen siis pitää täyttyä ennen kuin sateesta on hyötyä pohjavesien vedenkorkeudelle.

Vedenkorkeudet

Järvien vedenpinnat ovat pienemmissä  pitkään havaituissa järvissä jo samalla tai lähes samalla tasolla kuin edellisen hyvin kuivan vuoden 1941 vastaavan ajan korkeudet. Vaikka Saimaallakin vedenkorkeus nyt on selvästi keskiarvon alapuolella on vuoden 1941korkeuteen vielä matkaa 63 cm.

Tulevan avovesikauden tilanne on paljolti talven lumien vesiarvon varassa. Keskimääräisillä vesiarvoilla vesitilanne ei paljon parane. Jos talvi kuitenkin on lauha, suojajaksoja sisältävä, voi osa kaivoveden varassa  olevista saada helpotusta tilanteeseensa  jo ennen kevätsulamista. Yleensä tilanne siis korjaantuu tyydyttäväksi vuoden kuluessa, mutta joskus sattuu useamman vuoden peräkkäisiä, keskimääräistä kuivempien vuosien jaksoja, esim. vuosien 1941 - 42 veden vähyys johtui tällaisesta jaksosta.