Makkara-aapa turvetuotantoalue, Ranua
Ranua
Vireillä oleva YVA-hanke
Hankkeen nimi: Makkara-aapa turvetuotantoalue
Diaarinumero: LAP-2009-R-20-531
Hankkeesta vastaava: Vapo Oy
Yhteysviranomainen: Lapin ympäristökeskus
Yhteyshenkilö: ylitarkastaja Eira Luokkanen, Lapin ympäristökeskus, puh. 0400 843 120, faksi 016 310 340, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [eira luokkanen]
Hankekuvaus
Makkara-aapa sijaitsee Ranuan kunnassa noin 14 km Ranuan kuntakeskuksesta lounaaseen Iin kunnan rajan tuntumassa. Hankealue sijoittuu Kuivajoen vesistöalueelle Kivijoen, Makkaraojan ja Keväojan valuma-alueille. Hankkeen tarkoituksena on ottaa Makkara-aapa turvetuotantokäyttöön tavoitteena tuottaa pääasiassa energiaturvetta teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Energiaturve käytettäisiin pääosin Rovaniemen, Kemin ja Tornion energiantuotantolaitosten polttoaineena. Tuotantokelpoinen ala on 467-480 ha. Arvioitu toiminta-aika on 30-40 vuotta. Vuosittainen tuotantomäärä olisi keskimäärin noin 233 500 m3.
Samanaikaisesti alkaa Ranuan kunnassa Kivijoen vesistöalueella sijaitsevan Pyöriäsuon YVA-menettely.
Arvioitavat vaihtoehdot
Vaihtoehto 0: Turvetuotantohanketta ei toteuteta
Vaihtoehdot 1-3: Hankealueen kuntoonpano ja tuotannon käynnistäminen toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa kolmessa vaiheessa, jolloin yhden alueen tuotannon käynnistyessä aloitetaan seuraavan alueen kuntoonpano. I vaiheessa valmistellaan suon pohjoisosa 137 ha ja rakennetaan keskiosan pintavalutuskenttä. II vaiheessa aloitetaan pohjoisosan tuotanto, keskiosan (275 ha) valmistelu ja eteläosan vesienkäsittelyrakenteiden valmistelu. III vaiheessa kunnostetaan eteläosa (55 ha) tuotantokuntoon. Kaikissa vaihtoehdoissa vedet johdetaan Kivijokeen suoalueittain seuraavasti:
- Pohjoisosa: laskuoja 1 – Makkaralampi – Makkaraoja – Kivijoki
- Keskiosa: laskuoja 2 – Makkaraoja – Kivijoki
- Eteläosa: Laskuoja 3 (Turkkisuon eristysoja) – Kivijoki
Kuntoonpanon yhteydessä rakennetaan tuotantovaiheen vesienkäsittely-
ratkaisut, jotka poikkeavat tarkasteltavissa vaihtoehdoissa.
Vaihtoehto 1: Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala olisi 467 ha. Vesienkäsittelymenetelminä olisi sulan maan aikainen pintavalutus, jolloin talvella laskeutusaltaat ja virtaamasäätö (noin 333 ha:n tuotantoalueelle), ympärivuotinen pintavalutuskenttä (noin 80 ha:lle) ja kasvillisuuskosteikko (55 ha:lle).
Vaihtoehto 2: Tuotantoalueiden kokonaispinta-ala olisi 467 ha. Vesienkäsittelymenetelminä olisivat ympärivuotinen pintavalutuskenttä (413 ha:lle) ja yksi kasvillisuuskosteikko (55 ha:lle).
Vaihtoehto 3: Tuotantokelpoinen ala olisi noin 480 ha. Vesienkäsittelynä olisi sulan maan aikainen kemikalointi (asemat erikseen pohjois- keski- ja eteläosissa) ja talvella laskeuma-altaat ja virtaamasäätö. Kemikalointi vaatii pintavalutuskenttiä pienemmät pinta-alat, mikä nostaisi tuotantoon käytettävissä olevaa alaa.
Kuljetus suolta tapahtuisi olemassa olevia metsäautoteitä ja paikallisteitä pitkin. Kuljetus Kemiin tapahtuisi Simon kautta. Rovaniemelle kuljetus tapahtuisi tietä 78 pitkin. Vaihtoehtoisia reittejä tarkastellaan arviointi-
menettelyssä.
|