Oulu

Oulun kaupungintalo

• Osoite: Kirkkokatu 2a, 90100 Oulu
• Rakennusvuosi: 1887
• Suunnittelija: ruotsalainen arkkitehti J.E.Stenberg

Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun keskustassa. Kivirakenteinen uusrenessanssirakennus toimi valmistuessaan Oulun Seurahuoneena, ja se otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla 28.10.1886. 

Rakennus täytti valmistuessaan hyvin Seurahuoneelle asetetut vaatimukset, mutta arvostelua herätti erityisesti sen prameus ja kallis hinta. Tiloissa toimi alussa myös pankkeja, posti ja Suomalainen sekä Ruotsalainen klubi. Seurahuone Oy:n osake-enemmistö siirtyi Oulun kaupungille vuonna 1919 ja kaupungin virastot laajensivat tilojaan rakennukseen, jossa myös kaupungin teatteri toimi 1944–1972. Oulun kaupunginvaltuusto on kokoontunut rakennuksessa vuodesta 1921. 

		Vain vähän rakennuksen Seurahuoneen aikaisesta sisustuksesta on säilynyt, mutta juhlasalin kattomaalauksetovat vielä alkuperäisessä asussaan. Juhlasali entisöitiin vuosina 1973-74.

Muutostyöt:

Merkittävimpiä muutoksia rakennuksen historiassa ovat sen korottaminen nelikerroksiseksi vuonna 1920 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmien mukaan ja vuosina 1978–1982 tehty mittava peruskorjaus. Tuolloin mm. pääovet palautettiin alkuperäiselle paikalleen rakennuksen keskelle ja entistettiin sisääntuloaulan seinämaalaukset.

Oulun kaupungintaloa peruskorjataan 2009-2010. Talo on suljettuna peruskorjauksen ajan. Korjaustyöt saadaan valmiiksi keväällä 2010.

• Pohjakerros toimii alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan huoltotilana.
• Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat neuvonta ja istuntosalit, jotka otettiin käyttöön vuonna 1981 valmistuneiden muutostöiden jälkeen.
• Toisessa kerroksessa sijaitsee juhlasali. Teatterina toiminut tila on nykyisin edustuskäytössä.
• Kolmas kerros on lisätty rakennukseen vuonna1920.
  

		Kaupungintalon Torikadun puoleisella seinustalla sijaitsee kuvanveistäjä Sanna Koiviston patsas Ajan kulku, vuodelta 2005. Veistos ja sen pronssifiguurit kuvaavat Oulun kehittymistä 1600-luvulta nykyaikaan.