Tietoa lepakkorabiestapauksesta
Turusta löydettiin perjantaina 14. elokuuta maan ensimmäinen rabiesta (raivotautia) sairastanut lepakko. Kyseessä oli aikuinen vesisiippakoiras. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiedotti tapauksesta maanantaina 17. elokuuta.
Lepakko saatiin kiinni tutkijoiden pystyttämällä verkolla. Useimmat lepakot reagoivat verkosta irrottamiseen ja käsittelyyn yrittämällä purra. Näin toimivat muutkin villieläimet. Sairaan lepakon käytös kuitenkin kiinnitti tutkijoiden huomion, sillä se oli välillä täysin passiivinen ja kosketettaessa aggressiivinen. Eläin ei hyökkäillyt tutkijoiden kimppuun. Analyyseissä selvisi, että eläimellä oli EBLV2-virus (European Bat Lyssavirus) eli lepakkorabiesvirus.
Kyseistä virusta sekä samankaltaista EBLV1-virusta on löydetty useista Euroopan maista, myös sellaisista, jotka ovat muuten rabiesvapaita. Viruksen aiheuttamia tautitapauksia ihmisellä tunnetaan Euroopasta muutama. Taudin aiheutti näissä tapauksissa se, että lepakonpureman saaneet henkilöt eivät saaneet rokotteita.
Suomessa lepakoita käsittelevät vain lepakkotutkijat ja -rengastajat. Rengastusluvan saadakseen tulee muun muassa suorittaa rengastustentti ja ottaa ennaltaehkäisevä rabiesrokotesarja. Lepakoita käsiteltäessä tulee käyttää käsineitä. Pureman jälkeen on mentävä lääkäriin tehosterokotteiden saamiseksi.
Tavallisen ihmisen elämään tämä ikävä, mutta odotettavissa ollut löytö ei vaikuta. Tutut turvallisuusohjeet ovat edelleen voimassa: älä koske paljain käsin villieläimeen; mahdollisen villieläimen pureman jälkeen on mentävä lääkäriin. Ullakolla majailevista lepakoista ei ole talon asukkaille vaaraa eivätkä lepakot hyökkäile päin ihmisiä. Raportoidun tapauksen lajia, vesisiippaa, ei yleensä löydy rakennuksista. Sen päiväpiilo voi olla esimerkiksi puunkolossa.
Lepakot ovat rauhoitettuja. Kaikki lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) ja ovat siten tiukassa suojelussa EU:n alueella. Direktiivin määräykset on sisällytetty luonnonsuojelulakiin. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikan eli esimerkiksi talon ullakolla olevan päiväpiilon hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Poikkeusluvan suojelumääräyksistä voi antaa vain luontodirektiivin edellytysten täyttyessä alueellinen ympäristökeskus. Lepakoita suojaa myös EUROBATS -sopimus, joka velvoittaa osapuolimaitaan suojelemaan lepakkolajeja lainsäädännön, tutkimuksen ja tiedonvälityksen avulla.
Tällä hetkellä ei ole mitään syytä ryhtyä erityisiin toimiin lepakkojen kanssa tai poikkeamaan niiden rauhoituksesta. Suomi on EUROBATS-sopimuksen osapuolena mukana laajassa asiantuntijoiden verkostossa, jossa tilanne ja mahdollisten toimien tarpeellisuus voidaan arvioida.
Lisätietoja:
Matti Osara, ylitarkastaja, ympäristöministeriö, p. 0400 274 995,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Eeva-Maria Kyheröinen, projektitutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 040 721 8561, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
|