|
Seurantahankkeen avulla tuotetaan tietoa hajakuormituksesta ja sen vaikutuksista kohteissa, joissa hajakuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien tilatavoitteille. Erityisesti monissa pienemmissä järvi- ja jokivesissä sekä rannikon hajakuormitetuilla alueilla hyvän ekologisen tilan saavuttaminen on uhattuna maa- ja metsätalouden aiheuttaman rehevöitymisen, liettymishaittojen ja haitallisten aineiden kohonneiden pitoisuuksien takia. Koko Suomessa seurantahankkeen havaintopaikkoina on noin 39 järvi-, 50 joki- ja 39 rannikkovesikohdetta, joissa seurataan vesien ekologista ja fysikaalis-kemiallista tilaa.
Toteutus
Seurantahankkeessa on Pohjois-Savossa kuusi järvi- ja neljä jokikohdetta. Vedenlaadun seuranta on pääosin jokavuotista, biologinen seuranta toteutetaan osalla kohteista joka vuosi, osalla määrävuosina (kolmen tai kuuden vuoden välein). Biologisessa seurannassa on mukana monipuolisesti eri eliöryhmiä, joita käytetään ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (valtakunnallinen koordinointi, biologisten näytteiden analysointi) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (kalastoseurannat) kanssa. Seurantahanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.
Taulukko 1. Järvien havaintopaikat Pohjois-Savossa. R1= näytteenotto joka vuosi, R3= näytteenotto kolmen vuoden välein ja R6=näytteenotto kuuden vuoden välein.
|
Järvi
|
Kunta
|
Vedenlaatu
|
Kasviplankton
|
Pohjaeläimet, syvänne
|
Pohjaeläimet, ranta-alue
|
Piilevät, ranta-alue
|
Vesikasvit
|
Kalat
|
|
Kirmanjärvet
|
Iisalmi
|
R1
|
R1
|
|
R1
|
R1
|
R6
|
R6
|
|
Niemisjärvi
|
Kiuruvesi
|
R1
|
R1
|
|
R1
|
R1
|
R6
|
R6
|
|
Haapajärvi
|
Iisalmi
|
R1
|
R1
|
|
R1
|
R1
|
R6
|
R6
|
|
Lyhyenjärvi
|
Siilinjärvi
|
R1
|
R3
|
|
R3
|
R3
|
R6
|
R6
|
|
Viitaanjärvi
|
Sonkajärvi
|
R1
|
R3
|
R3
|
R3
|
R3
|
R6
|
R6
|
|
Syväjärvi
|
Rautalampi
|
R3
|
R3
|
R3
|
|
R3
|
R6
|
R6
|
Taulukko 2. Jokien havaintopaikat Pohjois-Savossa. R1= näytteenotto joka vuosi, R3= näytteenotto kolmen vuoden välein ja R6=näytteenotto kuuden vuoden välein.
|
Joki
|
Kunta
|
Vedenlaatu
|
Piilevät
|
Pohjaeläimet
|
Vesikasvit
|
Kalat
|
|
Pölhönjoki-Koskenjoki
|
Kiuruvesi
|
R1
|
R1
|
R1
|
R6
|
R3
|
|
Korpijoki
|
Kiuruvesi
|
R1
|
R1
|
R1
|
R6
|
R3
|
|
Luostanjoki
|
Rautavaara
|
R1
|
R1
|
R3
|
|
R3
|
|
Murennusjoki
|
Vieremä
|
R3
|
R3
|
|
|
|
Veden yleistä fysikaalis-kemiallisesta laadusta otetaan näytteitä viisi kertaa vuodessa sekä järvi- että jokikohteissa. Analysoitavat suureet ovat järvissä pääravinteet fosfori ja typpi eri jakeineen, kiintoaine, sameus, happipitoisuus, lämpötila, pohjanläheinen liukoinen rauta, alkaliniteetti, pH, väriluku ja sähkönjohtavuus. Jokivesissä analysoidaan samat suureet happipitoisuutta lukuunottamatta sekä lisäksi orgaaninen kokonaishiili.
Biologisessa seurannassa järvien rantavyöhykkeessä otetaan näytteitä piilevistä ja pohjaeläimistä syyskuussa yhden-kolmen vuoden välein sekä toteutetaan linjamuotoista vesikasviseurantaa heinä-elokuussa kuuden vuoden välein. Syvännealueilla otetaan yli 10 metrin syvänteistä pohjaeläinnäytteitä syys-lokakuussa ja ulapan pintavedestä kasviplanktonnäytteitä pääsääntöisesti kolme kertaa kesässä. Koekalastukset Nordic-verkkosarjoilla toteutetaan kuuden vuoden välein. Jokien biologisessa seurannassa seurantaan koskialueiden pohjaeläimistöä ja piilevästöä syyskuussa yhden-kolmen vuoden välein. Sähkökoekalastukset koskialueilla tehdään kolmen vuoden välein. Seurantakaudella 2009-2012 toteutetaan tutkimusluonteisesti kolmella kohteella myös jokien korkeamman vesikasvillisuuden kartoitus.
Seurantahanke on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vähintään seurantaohjelmakauden 2009-2012.
Vastuuhenkilöt
Tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus (valtakunnallinen koordinointi)
Ylitarkastaja Veli-Matti Vallinkoski (biologinen seuranta pl. kasviplankton), Pohjois-Savon ELY-keskus, puh.040 589 3290, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Limnologi Taina Hammar (vedenlaatu ja kasviplankton), Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 040 581 5784, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
|