Maailman vesipäivää vietetään Suomessa 23.3.2009
Shared waters - Shared opportunities
YK:n julistamana Maailman vesipäivänä 22.3. pohditaan ihmisten oikeutta puhtaaseen veteen. Maailman elintarvikevirasto on arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä asuu kuivuusalueilla ja että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii veden ajoittaisesta puutteesta. Vesi ei tunne rajoja -seminaari 23.3. Lappeenrannassa
Ympäristöhallinto juhlistaa maailman vesipäivää maanantaina 23.3. seminaarilla "Vesi ei tunne rajoja". Seminaari on tarkoitettu asiantuntijoille, päättäjille, tiedotusvälineille ja muille aiheesta kiinnostuneille.
Ohjelma:
Os: Lappeenrannan kaupungintalo, Villimiehenkatu 1, valtuustosali
- 12.30 Kahvitarjoilu seminaarin osanottajille
- 13.00 Seminaarin avaus
Johtaja Leena Gunnar, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Ylijohtaja Timo Kotkasaari, Maa- ja metsätalousministeriö
- Tervetuloa Lappeenrantaan
Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski
- Rajavesiyhteistyö vesiturvallisuuden lisääjänä
Kansliapäällikkö Hannele Pokka, Ympäristöministeriö
- Vesi ei tunne rajoja
Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE
- Rajavesien menestystarinoita ja parantamistarpeita
Limnologi Marja Kauppi, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
- Rajajokien lohi- ja taimenkantoja elvytetään
Erikoistutkija Markku Kaukoranta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL
Lisätietoja seminaarista ja ilmoittautumiset 16.3. mennessä
Tiedottaja Ulla Sonck, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi UNECE raportoi rajavesistä ensimmäistä kertaa
Rajavedet yhdistävät kansoja ja ovat miljoonien ihmisten merkittävä tulolähde. Lähes 40 prosenttia maailman väestöstä elää maissa, jotka jakavat vesivarantonsa naapurimaiden kanssa.
YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE) on viime vuonna ensimmäistä kertaa arvioinut Euroopan alueella valtionrajojen yli ulottuvat joet, järvet ja pohjavesialueet.
Raportti käsittelee 140 rajajokea, 40 rajan yli ulottuvaa järveä ja 70 rajan yli ulottuvaa pohjavesialuetta 53 maassa. Rajojen yli ulottuvia pohjavesialueita tarkastellaan myös Kaakkois-Euroopassa, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa.
Rajojen yli ulottuvilla valuma-alueilla veden jakaminen eri maiden kesken on usein keskeinen kysymys ja aiheuttaa konflikteja yläjuoksulla ja alajuoksulla asuvien välillä.
UNECEn raportin rajavesistä voi ladata sivulta:
Rajavesiyhteistyö Suomen lähinaapureiden kanssa
Suomella on Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa monia yhteisiä rajat ylittäviä vesistöalueita. Niistä yhteistyön kannalta merkittävimmät ovat Tornionjoen, Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen ja Vuoksen vesistöt.
Rajavesistöyhteistyö perustuu valtiosopimuksiin. Venäjän kanssa solmittiin rajavesiyhteis-työsopimus vuonna 1965, Norjan kanssa vuonna 1981 sekä Ruotsin kanssa 1971. Inari-järven säännöstelystä on erillinen sopimus Suomen, Venäjän ja Norjan välillä. Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä on komission aloitteesta tehty erillinen valtiosopimus.
Suomi on myös mukana YK:n Euroopan talouskomission (ECE) yleissopimuksessa raja-vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä.
Suomen ja Venäjän välinen rajavesistösopimus käsittää kaikki Suomen itärajan ylittävät vesialueet. Yhteistyötä hoitaa suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio.
Lisää Suomen rajavesiyhteistyöstä:
|