Saimaan vedenkorkeus
Saimaan vedenkorkeudella laajat vaikutukset
Saimaan vedenkorkeudet kiinnostavat erityisesti rantojen vakinaisia asukkaita ja runsaslukuisia kesäasukkaita. Vedenkorkeuksilla on monenlaisia vaikutuksia, kuten mökin omistajalla laiturien sijoittamiseen, veneilijällä kulkumahdollisuuksiin, maanviljelijällä rantapeltojen viljelymahdollisuuksiin ja voimatalouden edustajalla sähköntuotannon takaamiseen. Lisäksi vedenkorkeuksilla on vaikutuksia Saimaan eliöstön elinolosuhteisiin, kuten saimaannorpan ja vesilintujen pesintään. Saimaan vedenkorkeus kartoilla
Saimaa on Vuoksen vesistön ja koko Suomen suurin järvi, jonka pinta-ala on n. 4400 km2. Siihen kuuluu monia melko erillisiä, salmien yhdistämiä altaita, kuten Orivesi, Haukivesi ja Pihlajavesi. Saimaan vedenkorkeuden tasoksi on tiekartoissa merkitty 76 eli vedenpinta on metrin tarkkuudella keskimäärin 76 metriä merenpinnan yläpuolella. Peruskartoilla vastaava lukema eteläisellä Saimaalla on 75,7 m. Pohjoisista altaista esimerkiksi Orivedellä lukema on puolestaan 75,9 m.
Vuoksen eli Saimaan vesistöalue on kooltaan noin 61 000 km2.
Saimaa osa-altaineen (4400 km2) ja suurimpine satamakaupunkeineen. Missä Saimaan vedenkorkeuksia mitataan?
Lappeenrannan Lauritsalasta on kertynyt yli 150 vuoden vedenkorkeusaineisto. Nykyään mittaus tapahtuu automaattisesti. Vastaavia automaattisia mittausasemia on Ristiinassa, Pihlajavedellä, Savonlinnan ala-asteikko ja Haukivedellä Oravin asteikko. Joensuun suunnalla ovat Rääkkylän Arvinsalmen asteikko (limnigrafi) ja Joensuun ala-asteikko. Miksi saadaan hieman erilaisia vedenkorkeuslukemia?
Korkeusjärjestelmät
Noin sata vuotta sitten tehtiin ensimmäinen valtakunnallinen tarkkavaaitus. Tulokseksi saatiin Normaali Nolla eli NN-taso, jonka korkeustiedot vastaavat likimain tilannetta vuoden 1900 tienoilla. NN-tason lähtötasona oli Helsingin merivesiasteikon nollapiste. Saimaan vedenkorkeudesta puhuttaessa käytetään usein NN-tasoa.
Maankohoamisen muuttaessa korkeuksia tehtiin 1930–50 luvuilla uusi tarkkavaaitus, jonka perusteella laskettiin korkeudet vuoden 1960 mukaisina. Tulokseksi saatiin N60-tason korkeuslukemat, joita käytetään etenkin rakentamisessa, mutta myös uudempien vedenkorkeushavaintojen yhteydessä. Korkeusjärjestelmien aiheuttama ero vedenkorkeustuloksiin on Etelä-Savossa alueesta riippuen noin 8-16 cm.
Salmipaikat
Suhteessa vesimäärään kapeat salmet (erityisesti Savonlinnassa) patoavat vettä siinä määrin, että vedenkorkeuksiin voi muodostua usean sentin eroja salmien ylä- ja alapuolisten Saimaan osien välille.
Tuulet
Useita päiviä jatkuneet etelä- ja pohjoissuuntaiset tuulet voivat siirtää vettä niin, että vedenpinta esimerkiksi Savonlinnan ala-asteikolla on useita senttimetrejä alempi kuin Lappeenrannan Lauritsalassa, vaikka keskimäärin tilanne on päinvastainen. Tämän tilanteen palautuminen tasapainotilaan saa aikaan heilahteluja, jolloin vedenkorkeudet voivat vaihdella perättäisinä päivinä. Tällaista ominaisheilahtelua kutsutaan myös ns. seiche -ilmiöksi. Mistä saa tietoa Saimaan ajankohtaisista vedenkorkeuksista?
- Soittamalla numeroon 05 452 4696 saa Lauritsalan asteikon vedenkorkeuden päivälukeman. Teknisistä syistä automaatti ilmoittaa vedenkorkeudeksi 70 m:n ylimenevän korkeuden. Automaatin lukuun on siis lisättävä 70 m oikean korkeusluvun saamiseksi. Esimerkiksi automaatin ilmoittama Saimaan vedenkorkeus 550 cm tarkoittaa Saimaan vedenkorkeutta NN+ 75,50 m. Plus-merkin edessä oleva NN on kerrottu juuri edellä kohdassa korkeusjärjestelmät.
- Veneillessä löytyvät seuraavista paikoista sinivalkoiset ns. info-asteikot
Mikkelin satama
Varkaantaipaleen kanava
Ristiina, laivalaituri
Puumalan satama
Savonlinna, Haislahden vierasvenelaituri
|