SY39/2008 Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset
– jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta
Tuuli Myllymaa, Katja Moliis, Antti Tohka, Simo Isoaho, Maria Zevenhoven, Markku Ollikainen ja Helena Dahlbo, 2008
Suomen ympäristö 39 / 2008, Ympäristönsuojelu, 192 s.,
Suomen ympäristökeskus. URN:ISBN 978-952-11-3235-3.
ISBN:978-952-11-3235-3 (PDF).
Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 978-952-11-3234-6 (nid.)
Tiivistelmä
Jätehuollossa biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä mm. lisäämällä jätteiden hyödyntämistä materiaalina ja energiana. Tutkimushankkeessa ”Polttokelpoisten jätteiden hyödyntäminen ympäristö- ja kustannusvaikutusten kannalta (POLKU)” luotiin tietopohjaa hyödyntämisvaihtoehdoista alueellisen jätesuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. POLKU-hankkeen rahoittajina olivat ympäristöministeriö ja Jätelaitosyhdistys ry. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä SYKE, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Teknillinen korkeakoulu sekä Jätelaitosyhdistys ry.
POLKU-hankkeessa tutkittiin kuuden jätelajin – sekajätteen, biojätteen, jätevesilietteen, sekä hyvälaatuisten muovi-, kuitu- ja puujätteen – hyödyntämismahdollisuuksien ympäristövaikutuksia ja kustannuksia kokonaisvaltaisesti elinkaariarvioinnin avulla. Tässä raportissa esitetään tarkastelun tulokset. Tutkimuksen pohjaksi koottu inventaariotieto mm. jätehuollon prosesseista raportoidaan erillisessä, Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjan julkaisussa.
POLKU-hankkeen tulokset osoittivat, että polttokelpoisten jätelajien hyötykäyttö tuottaa lähes aina ympäristöhyötyjä, joista merkittävimmät liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se, onko hyötykäyttö parempi toteuttaa polttaen vai kierrättäen, riippuu tuotettavista energia- ja materiaalituotteista ja ennen kaikkea siitä, minkälaisia tuotteita ne korvaavat. Elinkaaristen ympäristövaikutusten näkökulmasta katsottuna parhaat vaihtoehdot eivät välttämättä osoittautuneet yhteiskunnalle aiheutuvien nettokustannusten kannalta edullisimmiksi toimintamalleiksi. Tuloksiin vaikuttaneista tekijöistä merkittävimmiksi osoittautuivat jätteellä korvattava polttoaine ja jätteellä tuotetun energian tarve.
Hankkeen jätelajikohtaisia tuloksia voidaan yleistää vain huomioimalla, että jätehuollon prosessien tiedot perustuvat esimerkkeihin, jätelajien laatu voi vaihdella alueittain ja että muutokset muissa tuote- ja energiajärjestelmissä riippuvat tarkasteltavan alueen teollisuudesta ja energiantuotantorakenteesta. Lopulliset johtopäätökset vaihtoehtojen paremmuudesta riippuvat siitä, painotetaanko ympäristövaikutuksia vai kustannuksia.
Lisätiedot
Vanhempi tutkija Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|