Suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen (FINADAPT)
Aloitusvuosi: 2004
Päättymisvuosi: 2005
Vastuuhenkilö SYKEssä: Timothy Carter
Tutkijat/ryhmä: Jari Liski (SYKE), Susanna Kankaanpää (SYKE), Stefan Fronzek (SYKE)
Rahoittajat: YM
Yhteistyökumppanit: Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopisto, Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos sekä 5 muuta laitosta
TERVETULOA FINADAPTIN VERKKOSIVUILLE
FINADAPTin KUVAUS
FINADAPT -konsortion tavoitteena oli tutkia Suomen sopeutumista ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Konsortioon kuului 11 tutkimuslaitosta ja tutkimukset tehtiin vuosina 2004-2005. Tutkimus perustui kirjallisuuskatsauksiin, avainryhmien osallistumiseen, seminaareihin ja kohdennettuun tutkimukseen. FINADAPT käsitteli seuraavia aiheita: ilmastotieto ja skenaariot, luonnon monimuotoisuus, metsätalous, maatalous, vesivarat, terveys, liikenne, rakennettu ympäristö, energiainfrastruktuuri, matkailu ja luonnon virkistyskäyttö, sosio-ekonominen esiselvitys, yhdyskuntasuunnittelu ja kysely avainryhmille.
FINADAPTin yhteenveto päättäjille julkistettiin maaliskuussa 2007. Raportti löytyy täältä (suomeksi ja englanniksi).
Raportti kokoaa yhteen FINADAPTin keskeiset tulokset pääviesteiksi ja tunnistaa tutkimustarpeita, joista voi olla hyötyä päättäjille ilmastonmuutokseen sopeutumisen valmistelussa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen tarve Suomessa
Suomen ilmasto on lämmennyt noin 0,7ºC 1900-luvulla ja uusien skenaarioiden [1, 2] mukaan 80 vuoden kuluessa voidaan odottaa, että vuotuiset keskilämpötilat nousisivat 2,4-7,4ºC ja sademäärät 6-37%. Tällaisilla ilmastonmuutoksilla oletetaan olevan merkittäviä vaikutuksia sekä Suomen ympäristölle että yhteiskunnalle. Osa vaikutuksista on haitallisia, osa myönteisiä [3].
Ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia on yritetty rajoittaa vaikuttamalla ilmakehään joutuvien päästöjen syntyyn ja niiden poistumiseen sieltä (Kuva 1). Nämä pyrkimykset, jotka on ilmaistu Kioton pöytäkirjassa [4], eivät kuitenkaan riitä vakiinnuttamaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia tämän vuosisadan kuluessa edes nykytilanteen tasolle. Vaikka nämä kunnianhimoiset tavoitteet saavutettaisiinkin, muuttuisi ilmasto silti jonkin aikaa päästöjen vakiinnuttamisen jälkeenkin, sillä menneisyydessä kerääntyneet kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastosysteemiin vielä pitkään.
 
Kuva 1 Sopeutumisen rooli ilmastonmuutoksessa (IPCC, 2001)
On selvää, että jonkinasteinen ilmastonmuutos on tulevaisuudessa väistämätön ja että yhteiskunnan tulee olla varautunut sen seurauksiin. Sopeutuminen on välttämätön rajoittamistoimia täydentävä politiikkatason keino (Kuva 1). Periaatteessa sopeutuminen voi heikentää monia ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa sen myönteisiä seurauksia. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on haasteellinen tehtävä ja suomalaisen yhteiskunnan sopeutumisvalmiudessa on vielä monia avoimia kysymyksiä. Mitä sellaisia vaihtoehtoisia sopeutumistoimia voidaan löytää, joiden avulla ilmaston yleisestä lämpenemisestä ja ääri-ilmiöiden toistuvuuden ja voimakkuuden muutoksista voidaan selviytyä? Minkälaisia uusia investointeja saatetaan tarvita odotetun ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen ja millä aikajänteellä nämä investoinnit ovat tarpeen? Miten hyvin sopeutumistoimet sopivat yhteen nykyisten rajoittamispyrkimysten kanssa ja miten ne sisältyvät laajempaan kestävän kehityksen tavoitteeseen ekotehokkaassa yhteiskunnassa?
Tuore katsaus ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen sopeutumisen tutkimuksesta Suomessa paljasti, että ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus on melko vahvaa, mutta sopeutumista on käsitelty varsin vähän kaikilla sektoreilla [5]. Hyvin harvat tulevaisuuden ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimukset ovat pohtineet sopeutumista ja ne, joissa asia on huomioitu, ovat harvoin tarjoneet muuta kuin eriailisa listoja mahdollisista sopeutumistoimista. Tämä poikkeaa selvästi joissain muissa maissa tehdyistä perusteellisemmista sopeutumistutkimuksista.
Sen lisäksi, että sopeutumista koskevalle tutkimustiedolle on suuri tarve, on aihe tärkeä myös Suomen ilmastopolitiikassa. Kansallista ilmastostrategiaa uudistetaan parhaillaan ja uudistettuun strategiaan sisältyy myös sopeutumisohjelma, joka valmistuu vuoden 2004 loppupuolella. Maa- ja metsätalousministeriöllä on vetovastuu sopeutumisohjelman valmistelusta ja työhön osallistuvat neljä muuta ministeriötä: valtionvarainministeriö (VM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja Ympäristöministeriö (YM). On kuitenkin tarpeellista, että ennen sopeutumisohjelman toteutusta on tehty kattava selvitys tutkimustarpeista ja niiden tärkeysjärjestyksestä. FINADAPT-konsortio
FINADAPT-konsortion tavoitteena oli vastata sekä tieteellisiin että hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin tekemällä ensimmäinen syvällisempi selvitys suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyvystä sopeutua ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. FINADAPT käynnistyi esiselvityksellä sekä avainryhmille järjestetyllä seminaarilla. Varsinainen tutkimus tehtiin vuosina 2004-2005, jolloin konsortio sai rahoituksensa Ympäristöklusterin tutkimusohjelmasta, jota ympäristöministeriö koordinoi (FINADAPTin hanke-esitys).
Konsortio koostui 14 osahankkeesta, joita toteuttivat yhdentoista eri tutkimuslaitoksen tutkijoista koostuneet tutkimusryhmät. Osahankkeet järjestettiin neljäksi tutkimusalueeksi. Tutkimusalue 1 käsitti hankkeen hallinnon, koordinaation sekä aineiston ja skenaarioiden tuottamisen. Toisen tutkimusalueen hankkeet keskittyivät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen luonnon ympäristöön liittyvillä sektoreilla. Tutkimusalue 3 käsitteli sopeutumista infrastruktuurin ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusalue 4 sisälsi hankkeita, jotka olivat aiheiltaan sektoreiden ja tieteiden välisiä. FINADAPT-hankkeen rakenne on esitetty kuvassa 2. Kunkin osahankkeen kuvaus on erillisellä sivulla (FINADAPT-osahankkeet).
|
|
|
Kuva 2 FINADAPT Konsortio: osaprojektit ja vastuulliset laitokset
|
Tavoitteet
FINADAPT-konsortion ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa selvitys Suomen haavoittuvuudesta ja sopeutumiskyvystä ilmastonmuutokseen. Raportin tuli sisältää seuraavat aiheet:
- katsaus tietoon nykyisestä ilmaston vaihtelusta
- kuvaus ilmaston ja muiden ympäristötekijöiden sekä sosio-ekonomisten tekijöiden arvioiduista tulevaisuuden muutoksista tällä vuosisadalla
- kuvaus sopeutumiskyvystä nykyiseen ilmastoon
- arvioita tulevaisuuden ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista, myös kustannuksista milloin mahdollista
- luetteloita mahdollisista sopeutumistoimista ja –strategioista (mukaan lukien kustannukset)
- arvioita eri systeemien, alueiden, sektoreiden tai yhteisöjen suhteellisesta haavoittuvuudesta ja merkittävimpien kohteiden tunnistaminen
- tärkeimpien tiedon puutteiden ja tutkimustarpeiden tunnistaminen
- tiivistelmä pääasioista päätöksentekijöille
Lähestymistapa
Raportti julkaistiin erillisinä raportteina FINADAPT Working Papers-sarjassa. Raportit perustuivat erilaisiin lähteisiin:
- kirjallisuuskatsaukset Suomessa ja ulkomailla tehdyistä alan tutkimuksista ja selvityksistä
- intressiryhmien osallistuminen (esim. haastattelut, kyselytutkimukset, keskustelut)
- kokoukset, seminaarit, työkokoukset kohdistettu tutkimus, jota tehdään yksittäisissä osaprojekteissa tai kattaen koko FINADAPTin tutkimusalueen.
Koordinaatio ja hallinto
FINADAPTin hallinto on kuvattu kuvassa 3. Hankkeen hallintoon osallistuivat johtoryhmä, hallintoryhmä ja joukko erillisiä työryhmiä. Hanketta koordinoitiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) (katso osahanke 1). FINADAPTin tuloksia käytettiin myös apuna Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian valmistelussa. Sopeutumisstrategia julkaistiin vuonna 2005.
FINADAPT ja Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
FINADAPT aloitti työnsä suunnilleen samaan aikaan kuin maa- ja metsätalousministeriön koordinoima työryhmä, joka valmisteli Suomen ensimmäistä ilmastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa. Sopeutumisstrategia valmistui loppuvuonna 2004. Sopeutumisstrategia on osa Suomen kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka jätettiin eduskunnalle marraskuussa 2005. Sopeutumisstrategia kartoittaa nykyisen tietämyksen Suomen ympäristön ja yhteiskunnan herkkyydestä ilmastonmuutokselle, kuvaa ilmastonmuutoksen todennäköisiä vaikutuksia ja hahmottelee toimenpiteitä, joilla sopeutumiskykyä voitaisiin parantaa. Sopeutumisstrategian valmisteluun osallistuivat monet ilmastonmuutoksen tutkijat Suomessa (myös osa FINADAPTin tutkijoista), muut asiantuntijat ja eri alojen sekä avainryhmien edustajat.
Sopeutumisstrategia oli lähtökohtana FINADAPTin tutkimuksille. Jotkut osahankkeet saattoivat käyttää strategian johtopäätöksiä aineistona avainryhmäkeskusteluissa, joissa pystyttiin myös kommentoimaan strategian tuloksia. Strategia painottaa koulutuksen ja viestinnän merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, hillinnän rinnalla. FINADAPTin tutkimukset ovat selvittäneet erilaisten avainryhmien tietoisuutta ja käsityksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Julkaisut
Yhteenveto päättäjille-raportin lisäksi FINADAPTin osahankkeet tuottivat 15 raporttia (Working Papers), perusaineiston Suomen ilmastosta ja tieteellisiä julkaisuja. Hankkeen kuluessa valmistui myös akateemisia loppututkintoja. Lisätietoja. Yhteystiedot
Lisätietoja FINADAPTista antavat SYKEn koordinaatioryhmän jäsenet:
Timothy Carter (konsortion johtaja)
Jari Liski
Susanna Kankaanpää
Stefan Fronzek (verkkosivut)
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Osoite: Suomen ympäristökeskus (SYKE), PL 140, 00251 Helsinki
puh. 020 610 123
Lisätietoja osahankkeista antavat niiden vastuuhenkilöt.
Kirjallisuus
[1] Jylhä K., Tuomenvirta H. and Ruosteenoja K. 2004. Climate change projections for Finland during the 21st century. Boreal Environment Research 9, 127-152.
[3] Kuusisto, E., Kauppi, L. and Heikinheimo, P. (Eds), 1996. Ilmastonmuutos ja Suomi. Helsinki University Press, 265 pp.
[4] UNEP/IUC, 1998. Kyoto Protocol To The United Nations Framework Convention On Climate Change. United Nations Environment Programme, Information Unit for Conventions, 23 pp, Geneva (ratified in 2004).
[6] Marttila, V., H. Granholm, J. Laanikari, T. Yrjölä, A. Aalto, P. Heikinheimo, J. Honkatukia, H. Järvinen, J. Liski, R. Merivirta, and M. Paunio, 2005: Finland's National Strategy for Adaptation to Climate Change. MMM:n julkaisuja 1a/2005, Ministry of Agriculture and Forestry, Helsinki, Finland, 280 pp. (Available in Finnish, Swedish and English).
[7] Carter, T.R. and Kankaanpää, S. (Eds.) Adapting to climate change in Finland: Research priorities. Proceedings of the FINADAPT Seminar, Finnish Environment Institute (SYKE), Helsinki,14 November 2003, Finnish Environment Institute Mimeographs 318, Finadapt Working Paper 1, 44 p. URN:ISBN:9521119284, ISBN 952-11-1928-4 (PDF).
|