Rakennusjätteet

• Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä
• Muita rakennusjätteisiin liittyviä säännöksiä
• Tietoa rakennusjätteiden synnystä ja hyödyntämisestä

	Rakennusjätettä © Pentti Hokkanen

Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) koskee rakennustoiminnassa rakennustyömaalla syntyviä jätteitä. 

Päätöstä sovelletaan suuriin rakennuskohteisiin

Päätös on tarkoitettu sovellettavaksi erityisesti ammattimaisesti toteutettavissa suurissa rakennuskohteissa, joissa syntyvät rakennusjätemäärät ovat huomattavia. 

Päätös ei koske pieniä rakennuskohteita, joissa syntyvä maa- ja kiviainesjätteen määrä on alle 800 tonnia ja muun rakennusjätteen määrä alle 5 tonnia. Tällainen rakennuskohde on yleensä esimerkiksi alle 150 m²:n omakotitalon rakennustyömaa. 

Päätoteuttaja vastaa jätteestä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti rakennushankkeen eri vaiheissa päätoteuttaja on vastuussa rakennusjätteistä. Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa päätoteuttajana on yleensä rakennuttaja tai rakennustoimeen ryhtyvä. Rakennustyön aikana päätoteuttajana on yleensä pääurakoitsija, joka tosiasiallisesti vastaa rakennustyön suorituksesta, ja jonka hallinnassa rakennustyömaa on. 

Yleiset periaatteet

Päätoteuttaja huolehtii rakennusjätteestä vastaavana muun muassa siitä, että rakennustyö suunnitellaan ja toteutetaan jätelain yleisten periaatteiden mukaisesti (4 §) erityisesti siten, että: 

• rakennusjätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja että käyttökelpoiset materiaalit otetaan talteen ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen, 
• rakennusaineita käytetään säästeliäästi ja niiden käyttöä korvataan mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen soveltuvalla jätteellä, ja että 
• syntyvistä rakennusjätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle.

Rakennusjätteiden hyödyntämistä edistetään

Päätöksen edellyttämän rakennusjätteiden lajitteluvelvoitteen tarkoituksena on myös parantaa syntyvien jätteiden laatua siten, että niitä voidaan helpommin käyttää hyödyksi tuotantotoiminnan raaka-aineina. Siksi rakentaminen on suunniteltava ja toteutettava niin, että hyödynnettävät jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen muista rakennusjätteistä. Ainakin seuraavat rakennusjätteet on lajiteltava ja eroteltava (5 §): 

• betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet, 
• metallijätteet sekä 
• maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet.

Rakennushankkeen kaikissa vaiheissa rakennusjätteen haltijan on huolehdittava siitä, että rakennusjäte suunnitellaan hyödynnettäväksi, ja hyödyntäminen toteutetaan, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Hankkeen päätoteuttaja vastaa siitä, että hankkeeseen vaikuttavat osapuolet ovat riittävästi yhteistyössä rakennusjätehuollon hoitamiseksi asianmukaisella tavalla. 

Muita rakennusjätteisiin liittyviä säännöksiä

Rakennusjätehuollon asianmukaista järjestämistä edistetään myös seuraavilla säännöksillä ja toimilla: 

• Jäteverolla (jäteverolaki 495/1996), jota maksetaan kaatopaikalle sijoitettavasta rakennusjätteestä (23 euroa/tn, 30 euroa/tn vuoden 2005 alusta) ja joka voidaan välttää, jos jätteet hyödynnetään - siten jäteverolla parannetaan jätteen hyötykäytön taloudellisia edellytyksiä. 
• Lajittelua kannustavilla kaatopaikkamaksuilla (jätelaki 1072/1993, 30 §), joilla lajittelemattoman rakennusjätteen yksikkömaksut voidaan määrätä lajitellun jätteen maksuja korkeammiksi. 
• Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan purkamisen lupahakemuksessa tulee selvittää edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäytöstä (139 §). Purkutyö on järjestettävä niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä (154 §). 
• Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) mukaan rakennusluvassa ja -ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta, ellei määrä ole vähäinen. Erikseen on lisäksi selvitettävä ympäristölle ja terveydelle vaaralliset rakennus- ja purkujätteet ja niiden käsittely (55 §).

Tietoa rakennusjätteiden synnystä ja hyödyntämisestä

Tietoa rakennusjätteiden synnystä ja hyödyntämisestä saa Ympäristön tila -osiosta, jonne on linkki sivun oikeassa palstassa.

Lisätietoja

Ylitarjastaja Else Peuranen, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi