Suurten järvien tila hyvä, ongelmia joki- ja rannikkovesissä
| |
|
 |
|
Kuva: Pirjo Ferin-Westerholm
|
SYKE ja YM tiedottavat
Suurin osa maamme pintavesistä – järvistä, joista ja rannikkovesistä - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on vajaa kolmannes luokitelluista järvistä, puolet jokivesistä ja hieman yli puolet rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Kemiallisen tilan luokittelu on vielä käynnissä. Alustavien arvioiden mukaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuudet ovat pääosassa vesiä niin alhaisia, että vesien kemiallinen tila on hyvä.
Luokittelussa käytettävät tiedot pintavesien tilasta on koottu 13 alueellisessa ympäristökeskuksessa ja kalaston osalta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Suuret reittivedet ja rannikkovedet on luokiteltu lähes kokonaan. Valtaosaa pienistä joki- ja järvikohteista ei ole luokiteltu niiden suuren määrän ja puutteellisten tietojen takia.
Jokien tila vaihtelee selvästi eri puolilla Suomea
Pohjois-Suomessa jokien tila on pääasiassa erinomainen tai hyvä. Välttävässä ja huonossa tilassa olevia jokia on erityisesti Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomen rannikolla. Eliöstölle haittoja aiheuttavat mm. maatalouden ravinnekuormitus ja vesirakentaminen sekä eräissä vesistöissä happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttamat korkeat metallipitoisuudet ja happamuus.
Pienissä järvissä suurimmat ongelmat
Kolmanneksessa suurjärvistä ei näy merkittäviä ekologisen tilan muutoksia. Rehevöitymisen ja säännöstelyn vaikutukset, kuten ruovikoituminen tai eroosio, heikentävät ekologisen tilan erinomaisesta hyväksi useissa järvissä, vaikka selkävesien tila onkin erinomainen. Tällaisia järviä ovat mm. Päijänne, Näsijärvi, Oulujärvi ja Inarinjärvi. Tyydyttävässä tilassa ovat maatalouden sekä jätevesien pitkään kuormittamat suuret järvet, esimerkiksi Lappajärvi ja Vanajavesi.
Pienistä ja keskisuurista järvistä vajaa kolmannes on hyvää heikommassa tilassa. Näissä järvissä rehevöitymishaitat, kuten leväkukinnot, ovat yleisiä. Heikoimmassa tilassa olevat järvet ovat keskittyneet maatalousvaltaisille alueille.
Suomenlahden ja Saaristomeren tila pääosin tyydyttävä, Pohjanlahden hyvä
Pohjanlahden tila on arvioitu hyväksi, vaikka sen sisempien rannikkoalueiden tila on paikoin tyydyttävä.
Suomenlahden ja Saaristomeren sisempien rannikkoalueiden tila on yleensä välttävä ja ulkosaariston tyydyttävä. Itäisellä Suomenlahdella tilanne on päinvastainen: ulkosaaristo on luokiteltu huonompaan tilaan kuin sisäsaaristo, koska ulkosaaristossa pohjaeläimet ovat lähes tyystin kuolleet laajoilla hapettomien pohjien alueilla. Heikoimmillaan ekologinen tila on Tammisaaren ja Inkoon saaristossa.
Pintavesien luokitteluperusteet muuttuivat
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja sitä toteuttava suomalainen lainsäädäntö muuttivat pintavesien luokittelun perusteita. Ekologisessa luokittelussa tarkastelun kohteena on koko vesiekosysteemin tila. Kemiallisen tilan arvioinnissa vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan asetettuihin ympäristön laatunormeihin. Ympäristönlaatunormit on asetettu yhteensä 53 aineelle ja aineryhmälle.
Suomen ja koko EU:n tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi ja hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien tilassa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (mm. tekoaltaat) tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Arvioitaessa ihmisen toiminnan aiheuttamaa vaikutusta lähtökohtana ovat olosuhteet, jotka ylläpitävät eliöyhteisöjen häiriintymätöntä elinkiertoa ja lisääntymistä koko vesistössä.
Luokitteluja käytetään vesienhoitosuunnitelmissa
Alueelliset ympäristökeskukset valmistelevat parhaillaan vesienhoitosuunnitelmia. Jokaisella on mahdollisuus kommentoida niitä koskevia ehdotuksia syyskuun lopussa alkavalla puolivuotisjaksolla. Tavoitteena on suunnitella toimia, joilla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Nyt valmistuneet luokittelut muodostavat tärkeän pohjan vesien tilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvittavien toimien suunnittelulle.
Kartta
Valtakunnallinen kartta ekologisesta ja kemiallisesta tilasta
Esitykset
Pintavesien ekologinen tila vesimuodostumittain
|
 |
|
Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus.
© SYKE.
|
Pintavesien ekologinen tila
|
 |
|
Luokkien osuudet luokitelluista jokipituuksista sekä järvien ja rannikkovesien luokitellusta pinta-alasta.
Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus.
© SYKE.
|
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 543 2227
Ympäristöneuvos Jukka Matinvesi, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 911
Rannikkovesien luokitus
ylitarkastaja Saara Bäck, ympäristöministeriö, puh. 0400 285 410
Kalasto
Tutkija Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), puh. 0400 219 613, etunimi.sukunimi@rktl.fi
Viestintä
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. 040 740 2186
Tiedottaja Ulla Ahonen, ympäristöministeriö, puh. 050 524 5269
Sähköpostit paitsi RKTL: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|