Pintavesien uusi luokitus ei tuonut isoja yllätyksiä Hämeessä

Hämeen järvet ovat paremmassa kunnossa joet. Myös maakuntien välillä on eroja: joet ovat Kanta-Hämeessä keskimäärin huonompia kuin Päijät-Hämeessä. Hyvistä järvistäkin useimmat ovat Päijät-Hämeessä, joskaan ero ei ole yhtä selvä. Kokemäenjokeen laskevista järvistä oli 55 ja joista 30 %, Suomenlahteen laskevista järvistä ja joista molemmista 57 % hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tulokset on saatu EU:n edellyttämällä uudella tavalla tehdystä pintavesien luokituksesta, jossa järvien ja jokien tilaa on tarkasteltu aikaisempaa kattavammin. Huomioon on otettu paitsi veden laatu myös sen eliöstö ja ihmisen vesivarannoissa aiheuttamat muutokset sekä rakenteet, kuten säännöstely ja padot.

Kanta-Hämeen parhaat Hauhon reitillä

Kanta-Hämeen luokitelluista vesistöistä parhaimmat sijaitsevat etupäässä Hauhon reitillä: esimerkiksi Kuohijärvi on luokiteltu erinomaiseksi, Iso-Roine hyväksi. Muuallakin Kanta-Hämeessä on hyväkuntoisia järviä ja jokia, kuten esimerkiksi Lammin Pääjärvi, Hämeenlinnan Alajärvi ja Lopen Punelia. Kanta-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt sijaitsevat pääasiassa maatalousvaltaisilla seuduilla sekä suurimpien kaupunkien, taajamien ja teollisuuden läheisyydessä ja jätevedenpuhdistamoiden vaikutuspiirissä. Tyydyttävässä ja välttävässä tilassa olevia vesistöjä on etenkin maakunnan lounaisosassa, kuten esimerkiksi Loimijoki ja Vanajaveden Hattulanselkä sekä Miemalanselkä ja siihen laskeva Hiidenjoki.

Salpausselkä jakaa Päijät-Hämeen

Päijät-Hämeessä suurin osa erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevista järvistä on Salpausselän pohjoispuolella. Salpausselän eteläpuolella olevat joet ovat puolestaan tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Erinomaisia ovat esimerkiksi Hartolan Rautavesi, Artjärven Pyhäjärvi ja Heinolan Ala-Rieveli. Päijänne, suurin osa Konnivedestä, Ruotsalainen ja Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan erinomaisia, mutta säännöstelynsä vuoksi ne on luokiteltu hyviksi. Lahden Vesijärvi on Enon-, Komon- ja Laitialanselän puolelta tyydyttävä, Kajaanselältä hyvä. Lahden kaupungin yläpuolinen osa Porvoonjoesta on hyvää, alapuolinen tyydyttävää. Artjärven Lanskinjoki ja Haltiajoki ovat tyydyttäviä. Myös Päijät-Hämeen tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt ovat lähinnä maatalousvaltaisilla seuduilla sekä kaupunkien, taajamien, jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden lähellä. 

Hajakuormitus ja säännöstely heikentävät vesiä

Monilla vesistöillä on pitkä kuormitus- ja rehevöitymishistoria, koska hajakuormituksen lisäksi niihin on aiemmin johdettu puhdistamattomia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Nykyään Hämeen pintavesien tilaa heikentävät eniten maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä ilmasta tuleva laskeuma. Niiden vaikutukset näkyvät monissa vesistöissä mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina, leväongelmina, happikatona, vesikasvillisuuden runsastumisena ja kalakantojen muuttumisena.

Hämeen suurimmat järvet ovat säännösteltyjä. Säännöstely heikentää niiden ekologista tilaa, koska vedenkorkeuden luontainen vaihtelu estyy. Monissa joissa padot tai muut rakenteet estävät veden vapaan virtauksen ja kalojen vaelluksen osittain tai kokonaan. Näin rakenteet muuttavat joen ja mahdollisesti myös yläpuolisen järven kalakantaa, vaikka vesi olisi kemialliselta laadultaan hyvää.

Vain isoimmat luokiteltiin

Tässä ensimmäisessä uudella tavalla tehdyssä luokituksessa ei voitu tarkastella kaikkia Hämeen vesistöjä, vaan vain isoimpia. Nyt luokiteltiin lähinnä yli 500 hehtaarin kokoisia järviä ja joista ne, joiden valuma-alue on kooltaan yli 100 km². Useimmat järvet ja joet on luokiteltu niiden vedenlaadun perusteella, koska biologisia aineistoja oli vain niukasti käytettävissä. Luokittelussa on otettu huomioon myös vesien rakentamisen ja säännöstelyn vaikutukset järvien ja jokien tilaan. Yhteensä Hämeessä luokiteltiin 45 järveä ja 34 jokea. Hämeen luokitelluista järvistä oli hyvässä tai erinomaisessa tilassa 56 % ja joista 41 %.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja sitä toteuttava suomalainen lainsäädäntö muuttivat pintavesien luokittelun perusteita. Uudessa ekologisessa luokittelussa tarkastelun kohteena on koko vesiekosysteemin tila. Suomen ja koko EU:n tavoitteena on vähintään hyvä vesien ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien tilassa on enintään vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia. Erinomaisiksi ja hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää.

Toimenpiteitä edellytetään

Luokittelu liitetään osaksi alueellisissa ympäristökeskuksissa parhaillaan valmisteltavia vesienhoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmiin kootaan toimia, joilla voidaan saavuttaa vähintään hyvä vesien tila. Poikkeuksena ovat kuitenkin vesirakentamisen voimakkaasti muuttamat joet, joita ovat Hämeen luokitelluista joista Loimijoki, Lammin Pääjärvestä lähtevä Teuronjoki ja Tainionvirta. Niiden tavoitteena ei voida enää pitää hyvää ekologista tilaa.

Lisätietoja

Biologi Petri Horppila, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 691

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ympäristökeskus, puh. 040 8422 680