SY 4/2008 Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle: MYTVAS-loppuraportti 2000–2006
Mikko Kuussaari, Janne Heliölä, Juha Tiainen ja Juha Helenius (toim.) 2008.
Suomen ympäristö 4/2008, 208 s., Suomen ympäristökeskus (SYKE).
URN:ISBN: 978-952-11-2968-1. ISBN: 978-952-11-2968-1 (PDF)
Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 978-952-11-2967-4 (nid.).
Tiivistelmä
Maatalouden ympäristötuen vaikutusten seurantatutkimuksen (MYTVAS 2; 2000–2006) luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan keskittyvässä osuudessa (Luonto-Mytvas) toteutettiin vuosina 2000–2006 17 osatutkimusta. Näistä 9 osahankkeen tulokset esitetään tässä raportissa.
Neljällä maantieteellisellä alueella vuosina 2001–2006 tehdyt seurantatutkimukset tuottivat alueellisesti kattavat tiedot eri eliöryhmien (kasvit, perhoset, mesipistiäiset, linnut) lajistollisen monimuotoisuuden ja yhteisökoostumuksen vaihtelusta ja kehityksestä tavallisilla suomalaisilla maatalousalueilla. Vuoden 2001 laajan otannan tulokset määrittelivät monimuotoisuuden lähtötason, johon myöhempien seurantaotantojen tuloksia voidaan verrata. Tutkimus tuotti runsaasti tietoa lajimääriin ja lajiston koostumukseen vaikuttavista ympäristötekijöistä eri eliöryhmissä ja tulosten perusteella tunnistettiin eri eliöryhmien esiintymiseen vaikuttavia avaintekijöitä. Maisematasolla lajimäärät yleensä vähenivät viljellyn pellon osuuden kasvaessa ja kasvoivat ekstensiivisesti viljeltyjen
alueiden (kuten niityt, laitumet, hakamaat ja kesannot) ja metsäalueiden osuuden kasvaessa. Erityistuen toimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin perinnebiotooppien hoidon, luonnon monimuotoisuuden edistämisen, luomuviljelyn ja kosteikkojen perustamisen osalta. Maisemallisesti arvokkaille maatalousalueille ja arvokkaille perinnebio-toopeille saatiin aikaan valokuvaukseen perustuva visuaalisen maiseman seurantajärjestelmä.
Hankkeessa kerätty tieto luonnon monimuotoisuuden tasosta ja vaihtelusta tavallisilla maatalousalueilla vuonna 2001 toimii luontevana vertailukohtana tulevaisuuden seurantatutkimuksille ja mahdollistaa EU:n vuoden 2010 biodiversiteettitavoitteen toteutumisen arvioinnin suomalaisessa maatalousympäristössä. Tulosten perusteella ympäristötuen vapaaehtoiset erityistuet sisältävät monipuolisesti mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuutta merkittävästi edistäviin toimiin, mutta kaikille tukeen sitoutuville tiloille pakollisten perus- ja lisätoimenpiteiden vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on ollut hyvin vaatimaton. Ympäristötuen vaikuttavuutta voitaisiin kehittää parhaiten sisällyttämällä perus- ja lisätoimenpiteisiin monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä kuten monimuotoisuuskaistoja ja luontoystävällisiä kesantoja.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|