Ensimmäisen Salpausselän rakennetutkimus
Hausjärvellä ja sen lähikuntien alueilla on tutkittu 2005-2007 yhteistyöprojektissa ensimmäisen Salpausselän ja siihen liittyvien harjujen geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita. Hanke antoi merkittävästi uutta tutkimustietoa alueesta. Maaperän rakenteeltaan ja pohjavesioloiltaan alue osoittautui odotettua monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi. Tuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin, mutta esimerkiksi vedenhankintaa varten tarvitaan perusteellisia lisätutkimuksia. Tutkimusalue Hausjärvellä ja lähikunnissa
Kolmivuotinen projekti käynnistyi vuonna 2005 Hausjärvellä Hikiän seudulla. Tutkimusalue käsitti Hausjärven ja Kurun I luokan eli yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesialueista Karhinnummilta Kirkonkylän ja Hikiän kautta ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvan alueen. Vuonna 2006 tutkittiin Kekomäen ja Suonummenmäen II ja III luokan eli vedenhankintaan soveltuvat ja muut pohjavesialueet sekä Kurun I luokan pohjavesialueen länsiosat Kekomäen, Rämpsänkulman ja Kuopionlukkojen väliseltä alueelta. Vuoden 2007 tutkimusalue käsitti Kurun I luokan pohjavesialueen eteläosan ja Hyvinkään I luokan pohjavesialueen pohjoisosan Huhtainnummelta Rauhanummille sekä Monninharjun alueen. Maaperäkerrokset paksuja, pohjavedet erillisinä altaina
Tutkimusalueen glasifluviaaliset eli jäätikön perääntymisen ja sulamisen seurauksena syntyneet maaperämuodostumat ovat vaihtelevilla kallioalustoilla sijaitsevia kerrostumia. Paikoin selvästi muuta ympäristöä korkeammalle tasolle kohoavina ne hallitsevat tutkimusalueen maaperän pinnanmuotoja. Muodostumien pohjavedenpinnan alaiset osat ovat Salpausselällä hiekkavaltaisia ja siihen liittyvillä harjujaksoilla pääosin soravaltaisia. Paksuimmat maaperäkerrokset sijaitsevat Salpausselän reunamuodostumassa, jossa kerrospaksuudet ovat enimmillään jopa yli 70 metriä.
Kallionpinnan taso vaihtelee huomattavasti. Kallioselänteet jakavat tutkimusalueella sijaitsevia pohjavesimuodostumia erillisiksi pohjavesialtaiksi, joiden välinen hydraulinen yhteys on rajoittunut tai puuttuu kokonaan. Kallionpinnan topografian jyrkkä vaihtelu näkyy myös pohjavedenpinnan korkeustason huomattavina vaihteluina.
Pohjavesimuodostumina ensimmäinen Salpausselkä ja siihen liittyvät harjujaksot ovat kohomuotoisia, vettä ympäristöönsä purkavia eli antikliinisiä pohjavesimuodostumia. Pohjavettä virtaa muodostumien suuntaisesti ja muodostumien keskiosista reunoille, mistä se purkautuu muodostumia reunustaville suoalueille ja lähteisiin.
Tutkimuksen tuloksena alueelta tunnetaan kallioperän pinnanmuotojen vaihtelun yleispiirteet sekä ruhjevyöhykkeiden sijainnit. Lisäksi tunnetaan harjualueen hyvin ja heikosti vettä johtavien maakerrosten ulottuvuudet ja pohjavesivirtausta rajoittavien kalliokynnysten sijainti. Tutkimusten kohteina olleilta pohjavesialueilta tunnetaan pohjaveden pinnanmuodon vaihtelut ja päävirtaussuunnat. Laskennallisesti määritettiin myös pohjaveden ylä- ja alapuolisen maapeitteen paksuus. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin
Tämä hanke antoi merkittävästi uutta tietoa pohjavesialueista sekä Salpausselän ja harjujen rakenteesta. Tätä tietoa tarvitaan muun muassa pohjaveden suojelussa, maankäytön suunnittelussa ja eri intressiristiriitojen yhteensovittamisessa. Rakennetutkimuksilla saatua tietoa voidaan hyödyntää myös vedenhankinnan suunnittelussa ja tehostamisessa. Geologisen rakennemallin pohjalta pohjavesialueesta voidaan laatia tarvittaessa tarkempi pohjaveden virtausmalli. Tiedot palvelevat myös ympäristövahinkojen torjuntatoimien suunnittelua ja toteutusta.
Tutkimustuloksia hyödynnetään myös lähtöaineistona tarkemmissa pohjavesitutkimuksissa. Tutkimuskohteena olevat pohjavesialueet ovat tekopohjaveden muodostamisen kannalta mielenkiintoisia alueita. Tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksia selvitetään yhteistyöhankkeena mukana olleiden vesilaitosten sekä alueellisten ympäristökeskusten kesken. Monenlaisia tutkimusmenetelmiä
Tutkimusmenetelminä käytettiin painovoimamittauksia, maatutkaluotausta sekä maaperäkairauksia ja -näytteenottoa. Lisäksi tutkimusalueelle asennettiin pohjaveden havaintoputkia, joita voidaan jatkossa hyödyntää pohjavesitarkkailuissa. Maastossa kartoitettiin alueen geologiaa ja hydrogeologiaa ja tehtiin sedimentologisia havaintoja maaleikkauksista. Tutkimuksessa mukana useita yhteistyötahoja
Yhteistyöprojektiin osallistuivat Hämeen ja Uudenmaan ympäristökeskukset, Hausjärven kunta, Riihimäen vesihuoltolaitos, Hyvinkään Vesi, Tuusulan seudun vesilaitos, Porvoon vesi, Mäntsälän kunta/Mäntsälän Vesi, Pornaisten kunta ja Geologian tutkimuskeskus.
Yhdistelmäkartta (pdf-tiedosto, 3443 Kb)
|