Pöyrisjärven erämaa
|
Koodi
|
FI 130 0103
|
|
Kunta
|
Enontekiö
|
|
Pinta-ala
|
146 834 ha
|
|
Aluetyyppi
|
SCI ja SPA
|
Alueen kuvaus:
Alue on loivasti kumpuilevaa tunturi- ja metsikkömaata. Vaaranrinteitä ja soiden reunoja verhoavat matalat tunturikoivikot, alueen eteläreunalla on pienehköjä mäntymetsikköjä. Etenkin alueen pohjoisosassa näkee paljaita hiekkakenttiä, deflaatioaltaita, joista tuuli kasaa hiekkaa nuoriin dyyneihin.
Saaravuoma-Kuoskisenvuoma ja Pöyrisvuoma ovat merkittäviä linnuston pesimäalueita. Saaravuoma-Kuoskisenvuoma on suoluonnoltaan monipuolinen, aapasoiden lisäksi alueella on lettoja ja palsasoita. Pöyrisvuoma on edustava palsasuo. Myös erämaa-alueella on runsas linnusto ja useita uhanalaisia lajeja.
Pöyrisjärven harju sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Pöyrisjärven eteläosa lähialueineen on nimetty maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (1993) valtakunnallisesti merkittäväksi maisema- kokonaisuudeksi. Pöyrisjärvi on tärkeä kalavesi.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:
Natura-alue muodostuu Pöyrisjärven erämaa-alueesta (EMA), jonka sisällä sijaitsee Pöyrisvuoman soidensuojelualue ja Pöyrisjärven harju. Lisäksi alueeseen sisältyvät Saaravuoma-Kuoskisenvuoman alue, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO) ja Termislehdon alue, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan (LHO).
Alueesta on toteutettu Pöyrisjärven erämaa-alue, joka on suojeltu erämaalain nojalla. Lisäksi luonnonsuojelulain nojalla on perustettu Pöyrisvuoman ja Saaravuoma-Kuoskisenvuoman soidensuojelualue ja Termislehdon alue. Saaravuoman-Kuoskisenvuoman soidensuojeluohjelmaan kuuluvat yksityismaat tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla.
Luontodirektiivin luontotyypit:
|
Humuspitoiset lammet ja järvet
|
3 %
|
|
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
|
2 %
|
|
Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus
|
3 %
|
|
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta
|
<1 %
|
|
Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat
|
15 %
|
|
Subarktiset Salix-pensaikot
|
5 %
|
|
Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt
|
1 %
|
|
Kostea suurruohokasvillisuus
|
<1%
|
|
Vaihettumissuot ja rantasuot
|
10 %
|
|
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot
|
<1%
|
|
*Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia
|
<1%
|
|
Letot
|
<1%
|
|
*Alpiiniset Caricion bicoloris-atrofuscae-pioneerikasvustot
|
<1%
|
|
*Aapasuot
|
15 %
|
|
*Palsasuot
|
7 %
|
|
Kasvipeitteiset silikaattikalliot
|
<1%
|
|
*Boreaaliset luonnonmetsät
|
3 %
|
|
Tunturikoivikot
|
23 %
|
|
*Puustoiset suot
|
5 %
|
|
*Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät (Alno-Padion,Alnion incanae,Salicion albae)
|
<1%
|
* priorisoitu luontotyyppi
Luontodirektiivin liitteen II lajit:
*priorisoitu laji
Lintudirektiivin liitteen I linnut:
|
ampuhaukka
|
liro
|
|
hiiripöllö
|
metso
|
|
kaakkuri
|
pohjantikka
|
|
kapustarinta
|
sinirinta
|
|
keräkurmitsa
|
sinisuohaukka
|
|
kuikka
|
suokukko
|
|
kurki
|
suopöllö
|
|
lapinpöllö
|
vesipääsky
|
|
lapintiira
|
alueella 7 uhanlaista lajia
|
|
laulujoutsen
|
|
Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat
säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:
| metsähanhi |
mustaviklo
|
| jouhisorsa |
punajalkaviklo
|
| lapinsirri |
tunturikihu
|
| jänkäkurppa |
koskikara
|
Muuta lajistoa:
|
kuukkeli
|
|
lapintiainen
|
|
lapinuunilintu
|
|
ilves
|
|
karhu
|
|
susi
|
Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ELY-keskuksesta.
Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):
Aapala, Kaisu & Lappalainen, Iiris 1999: Suotyyppien mosaiikkia. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus, 47-53. Helsinki.
Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.
Erämaakomitean mietintö 1988. Komiteamietintö 1988: 39, Helsinki, Valtion painatuskeskus. 238 s.
Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.
Heikkinen, R. & Byholm, B. 1998: Elämää äärirajoilla. Teoksessa Lappalainen, Iiris: Suomen Luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Edita. 60-66 ss.
Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus. 177 s.
Kajala Liisa (toim.) 1999: Pöyrisjärven erämaa-alueen sekä Pöyrisvuoman ja Saaravuoman-Kuoskisenvuoman soidensuojelu- alueiden luonto ja käyttö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A nro 96, Metsähallitus. 166 s.
Kallio, P. 1980: Metsän ja tundran välillä. Teoksessa: Havas, P. (toim.): Suomen luonto 1. Luonto toimii. Tunturit. Helsinki, Kirjayhtymä. ss. 237-253.
Kalliola, R. 1958: Suomen luonto mereltä tuntureille. Porvoo-Helsinki. WSOY. 604 s.
Kalliola, R.1973: Suomen kasvimaantiede. Porvoo-Helsinki, WSOY. 308 s.
Metsähallitus 2001: Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pöyrisvuoman soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Saaravuoman-Kuoskisenvuoman soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma.
Oksanen, L. & Haukioja, E. 1980: Tunturiseutu. Teoksessa: Havas, P. (toim.): Suomen luonto 1. Luonto toimii. Tunturit. Helsinki, Kirjayhtymä. ss. 265-307.
Ruuhijärvi, Rauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.
Sihvo, Juha 2002: Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen ja Urho Kekkosen kansallispuiston luontokartoitus. Loppuraportti osa 2: Ylä-Lapin luontotyypit, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A nro 137, Metsähallitus. 175 s.
Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet > IBA-alueet ja tiedot kohteittain > Pöyrisvuoma (IBA)
www.luontoon > Retkikohteet > Lapin erämaat > Pöyrisjärven erämaa
|