Käsivarren erämaa
|
Koodi
|
FI 130 0105
|
|
Kunta
|
Enontekiö
|
|
Pinta-ala
|
264 892 ha
|
|
Aluetyyppi
|
SCI ja SPA
|
Alueen kuvaus:
Käsivarren erämaa on suurten tuntureiden maata. Alueella sijaitsee useita yli tuhannen metrin yltäviä lakeja. Erämaan luoteisosan jyhkeimmät alueet kuuluvat Kölivuoristoon. Käsivarren avaria maisemia hallitsevat harmaat kivikot ja tunturikyömyt. Etelämpänä tunturit ovat loivempia. Tunturikoivikoita kasvaa alavimmissa laaksoissa. Kirkasvetiset purot ja joet sekä järvet ovat erämaan olennainen osa.
Lätäseno-Jietajoen alue on palsasuoaluetta männyn puurajan tienoilla. Alue on monien suo- ja vesikasvien pohjoisimpia esiintymispaikkoja Suomessa. Maantien varressa Jietajoen ja Markkinan välillä on maisemallisesti komea palsasuokompleksi. Se on karuhko suo, jolla on erittäin hyvin kehittynyt morfologia.
Erämaa-alueen tavoitteena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. Käsivarren alueen ilmasto ja kallioperä poikkeaa muusta Pohjois-Lapista. Ns. ylätunturit kuuluvat ainoana alueena Suomessa Kölin vuoristoon. Tällä alueella tavataan useita harvinaisia tunturikasveja. Annjalonjin alueella esiintyy uhanalaisia pahtojen, kalkkikankaiden ja tunturiniittyjen perhoslajeja.
Lätäseno-Jietajoki soidensuojelualuetta on ehdotettu liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.
Kohdassa "Muuta lajistoa" mainitut kesämaksaruoho ja kivikkoalvejuuri ovat alueellisesti uhanalaisia lajeja.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:
Natura-alueeseen kuuluu:
- Käsivarren erämaa-alue
- Lätäsenon-Jietajoen alue, joka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja
- Saitsijoen delta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.
Käsivarren erämaa-alueen sisällä sijaitsevat Annjalonjin alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi, ja Valtijoen harjualue, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.
Alueesta on toteutettu Käsivarren erämaa-alue, joka on suojeltu erämaalain nojalla ja Lätäsenon-Jietajoen alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueeksi. Perustetun soidensuojelualueen sisällä olevat yksityispalstat kuuluvat Natura-alueeseen ja niiden toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Saitsijoen deltan suojelu toteutetaan maa-aineslain ja -asetuksen nojalla perustamatta kohteesta luonnonsuojelualuetta.
Luontodirektiivin luontotyypit:
|
Humuspitoiset lammet ja järvet
|
3 %
|
|
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
|
<1 %
|
|
Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus
|
1 %
|
|
Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat
|
50 %
|
|
Subarktiset Salix-pensaikot
|
10 %
|
|
Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt
|
10 %
|
|
Vaihettumissuot ja rantasuot
|
1 %
|
|
Letot
|
<1 %
|
|
*Alpiiniset Caricion bicoloris-atrofuscae-pioneerikasvustot
|
1 %
|
|
*Aapasuot
|
7 %
|
|
*Palsasuot
|
<1 %
|
|
Kasvipeitteiset kalkkikalliot
|
<1 %
|
|
Kasvipeitteiset silikaattikalliot
|
<1 %
|
|
*Boreaaliset luonnonmetsät
|
<1 %
|
|
Tunturikoivikot
|
10 %
|
|
*Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät (Alno-Padion,Alnionincanae,Salicion albae)
|
<1 %
|
* priorisoitu luontotyyppi
Luontodirektiivin liitteen II lajit:
|
saukko
|
lapinleinikki
|
|
*naali
|
tundrasara
|
|
*ahma
|
lapinkaura
|
|
pohjankellosammal
|
pohjanvalkotäpläpaksupää
|
|
kiiltosirppisammal
|
alueella 1uhanalainen laji
|
*priorisoitu laji
Lintudirektiivin liitteen I linnut:
|
ampuhaukka
|
liro
|
|
hiiripöllö
|
sinirinta
|
|
kaakkuri
|
sinisuohaukka
|
|
kapustarinta
|
suokukko
|
|
keräkurmitsa
|
suopöllö
|
|
kuikka
|
uivelo
|
|
lapintiira
|
vesipääsky
|
|
laulujoutsen
|
alueella 4 uhanalaista lajia
|
Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat
säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:
|
jouhisorsa
|
mustaviklo
|
|
lapasotka
|
punajalkaviklo
|
|
mustalintu
|
tunturikihu
|
|
pilkkasiipi
|
koskikara
|
|
lapinsirri
|
jänkäkurppa
|
Muuta lajistoa:
|
jänkäsirriäinen
|
isokissankäpälä
|
pahtahanhikki
|
|
lapintiainen
|
kaljukissankäpälä
|
rikkileinikki
|
|
lapinuunilintu
|
kalliosirkunjyvä
|
ruijankissankäpälä
|
|
tunturikiuru
|
kesämaksaruoho
|
sopulinkallioinen
|
|
merilohi
|
kiirunankello
|
sukassara
|
|
irlanninkääpiöhämähäkki
|
kivikkoalvejuuri
|
tunturiorho
|
|
lapinsiemenkotilo
|
kultakynsimö
|
tunturisarake
|
|
ilves
|
lapinalppiruusu
|
valkokämmekkä
|
|
karhu
|
lapinkynsimö
|
väylävihvilä
|
|
susi
|
pahta-ailakki
|
|
|
arnikki
|
alueella 1uhanalainen laji
|
|
Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ELY-keskuksesta.
Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):
Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.
Asetus Annjalonjin luonnonsuojelualueesta 497/1988
Erämaakomitean mietintö 1988. Komiteamietintö 1988: 39, Helsinki, Valtion-painatuskeskus. 238 s.
Eurola, S., Huttunen, S. & Welling, P. 2003: Enontekiön suurtuntureiden (68°45’-69°17’N; 20°45’-22°E) paljakkakasvillisuus. Kilpisjärvi Notes Vol 17. 28s.
Eurola, S., Huttunen, S. & Welling, P. 2004: Enontekiön suurtuntureiden (68°45’-69°17’N; 20°45’-22°E) paljakan kasvilajistosta. Kilpisjärvi Note Vol 18. 24 s.
Eurola, S., Kyllönen, H. & Laine, K. 1980: Lumen ekologisesta merkityksestä kasvillisuudelle Kilpisjärven alueella. Luonnon Tukija 84: 43-48.
Heikkinen, R. & Byholm, B. 1998: Elämää äärirajoilla. Teoksessa Lappalainen, Iiris: Suomen Luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Edita. 60-66 ss.
Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus. 177 s.
Kajala Liisa, Loikkanen Teppo (toim.) 2000: Käsivarren erämaa-alueen luonto ja käyttö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A nro 123, Metsähallitus, 194 s.
Kallio, P. 1978: Lapin koivut. Teoksessa: Kallio, P. & Hurme, H. Lapin kasvivarat. Acta Lapponica Fennae 10:78-83.
Kallio, P. 1980: Metsän ja tundran välillä. Teoksessa: Havas, P. (toim.): Suomen luonto 1. Luonto toimii. Tunturit. Helsinki, Kirjayhtymä. ss. 237-253.
Kalliola, R. 1958: Suomen luonto mereltä tuntureille. Porvoo-Helsinki. WSOY. 604 s.
Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. Porvoo-Helsinki, WSOY. 308 s.
Lammes, T. 1991: Luoteis-Enontekiön ylhiötunturialueen kasvistosta – valikoituja poimintoja. Lutukka 7:67-80.
Leivo, Mauri et.al. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. Bird Life Suomen julkaisuja no 4. Kuopio. Suomen graafiset palvelut. 142 s.
Metsähallitus 2008: Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelun julkaisuja Sarja C, 135 s.
Metsähallitus 2008: Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (viimeisteltävänä). Metsähallituksen luonnonsuojelun julkaisuja Sarja C, 116 s.
Oksanen, L. & Haukioja, E. 1980: Tunturiseutu. Teoksessa: Havas, P. (toim.): Suomen luonto 1. Luonto toimii. Tunturit. Helsinki, Kirjayhtymä. ss. 265-307.
Piirainen, M. & Piirainen, P. 1991: Enontekiön Ropin kasveista ja kasvillisuudesta. Lutukka 7: 87-96.
Sihvo, Juha 2002: Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen ja Urho Kekkosen kansallispuiston luontokartoitus. Loppuraportti osa 2: Ylä-Lapin luontotyypit, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A nro 137, Metsähallitus. 175 s.
Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet > IBA-alueet ja tiedot kohteittain > Käsivarren tunturit (IBA)
Ulvinen, T., Piirainen, M. & Väre, H. 2000: Kasvitietoja Enontekiöltä. Lutukka 16: 28-31.
Virtanen, R. & Väre, H. 1990: Haltin kasvisto. Lutukka 6: 35-41.
Väisänen, R. & Somerma, P. 1988: Kaksi uutta perhosten kannalta merkitsevää suojelualuetta - Saana ja Annjalonji. -Baptria 13(4): 75-85.
www.luontoon.fi > Retkikohteet > Lapin erämaa-alueet > Käsivarren erämaa
|