Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Ajankohtaista
Minä ja ympäristö
Osallistuminen ja arki
Liikkuminen luonnossa
Lähiympäristön suojelu ja hoito
Kasvien ja eläinten kauppa, tuonti ja vienti
Ympäristörikokset ja onnettomuudet
Asiakkaat kysyvät
Yritykset ja yhteisöt
Ympäristön tila
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Asuminen
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Tutkimus
Kansainväliset asiat
Lainsäädäntö
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Sähköinen asiointi
www.ymparisto.fi > Minä ja ympäristö > Juomavesi ja kaivot
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Juomavesi ja kaivot

Talousveden valmistukseen käytetään pinta- ja pohjavettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa ja sen osuutta pyritäänkin jatkuvasti lisäämään. Tällä hetkellä pohjaveden osuus on noin 65 % jaetusta vedestä.

Kunta valvoo veden laatua

Jos olet huolestunut juomavetesi laadusta tai haluat tietää enemmän alueesi pohjaveden laadusta, ota yhteys oman kuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen tai Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Paikkakuntasi talousvedestä ja sen jakelusta tietää myös paikallinen vesihuoltolaitos. Tarkemmin maaperän ominaisuuksista ja sen vaikutuksesta pohjaveteen tietää Geologian tutkimuskeskus. Arseenin, uraanin tai radonin esiintymisestä löytyy tietoa lisäksi Säteilyturvakeskuksesta.

Vedenkulutus

Keskivertosuomalainen kuluttaa vettä noin 130 litraa vuorokaudessa juomaveden lisäksi peseytymiseen, ruuanlaittoon, astian- ja pyykinpesuun sekä wc:n huuhteluun.

Veden kokonaiskulutus on viimeisen 30 vuoden aikana tasaisesti laskenut. Se johtuu kulutustottumusten muuttumisen lisäksi mm. uusien, vähemmän vettä kuluttavien tekniikoiden kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Lisää tietoa vedenkulutuksesta löytyy Vesihuolto -linkin alta.

Kun vesihuolto pitää järjestää itse - kaivot

Suomalaisista valtaosa on yhteisen vedenjakelun piirissä. Kunnat laativat vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja vastaavat kunnassa vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon järjestäminen on kuitenkin kiinteistönomistajan vastuulla, ellei kiinteistö kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. 

Noin puoli miljoonaa asukasta hankkii talousveden omasta tai naapurin kanssa yhteisestä kaivosta ympäri vuoden. Lisäksi usealla noin puolesta miljoonasta vapaa-ajan asunnosta on kaivo.

Kaivon rakentamisesta, huoltamisesta, kunnostamisesta sekä kaivoveden laadusta ja muista kaivoihin liittyvistä kysymyksistä löydät seikkaperäistä tietoa Kaivot-sivulta, johon on linkki sivun laidassa.

Avustusta vesihuollon parantamiseen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista voi hakea harkinnanvaraista vesihuoltoavustusta vedenhankintaa varten. Avustusta voidaan myöntää enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. 

Lisätietoja Vesihuollon rahoitus ja avustukset -sivulla.

Juomaveden tutkiminen

Kaivon vedenlaatua kannattaa seurata säännöllisesti 3-6 vuoden välein vesianalyysein, jotka tehdään laboratoriossa. Näytteen tutkiminen maksaa laboratoriosta, tutkimuksen laajuudesta ja analysoitavista aineista riippuen 20-200 euroa. Porakaivoveden osalta kannattaa selvittää radon-, arseeni- ja uraaninäytteiden tarve.

Ota yhteys laboratorioon ennen näytteenottoa ohjeiden ja tarvikkeiden saamiseksi sekä aikataulun ja hinnan varmistamiseksi. Halutessasi voit ottaa ensin yhteyttä kuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen kysyäksesi näytteenotosta. Tietoa juomaveden tutkimisesta saa Kaivot-sivulta, johon on linkki sivun laidassa.

19.10.2012 (Päivitetty)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
 
 
Muualla palvelussamme
Vesivarojen käyttö
Mökki-teemasivusto
Esitteet ja julkaisut
 
Muualla verkossa
Kuntien yhteystiedot (Suomen kuntaliitto)

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot