Maalahden kunnan merenläheisen asutuksen yleiskaava puutteellinen

- ympäristökeskus on jättänyt valituksen

Länsi-Suomen ympäristökeskus on 2.7.2003 jättänyt valituksen Vaasan hallinto-oikeudelle Maalahden kunnanvaltuuston 26.05.2003 tekemästä päätöksestä hyväksyä merenläheisen asutuksen yleiskaava. Länsi-Suomen ympäristökeskus vaatii, että valtuuston päätös kumotaan. Yleiskaava on laadittu puutteellisin perustein ja vailla selvityksiä mm. yhdyskuntatalouteen ja maisemaan vaikuttavista seurauksista. Kaavan perusteella rakennuslupia ei voida myöntää ja kaavan oikeusvaikutukset ovat epäselvät sekä maanomistajille että kunnalle. 

Valtuusto hyväksyi 11.11.2002 Maalahden kunnan merenläheisen asutuksen yleiskaavan, josta ympäristökeskus teki oikaisukehotuksen puutteellisiin selvityksiin vedoten. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan selvitykset tulee tehdä varsinkin yhdyskuntarakenteesta, virkistysalueista ja maisema-arvoista. 

Yhdyskuntarakenteen pirstoutumisesta taloudellisia seurauksia

Kunnan lähtökohtana kaavoituksessa on ollut vuodesta 1996 voimassa ollut rantayleiskaava, joka sääteli pääosin vapaa-ajan asuntojen rakentamista koko kunnan alueella. Merenläheisen asutuksen yleiskaavalla asutuksen rakennuspaikkoja on osoitettu n. 255, mikä on n. 12 % kunnan asukkaista. Kunnan olemassa oleva yhdyskuntarakenne sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, mutta kaavassa halutaan suunnata huomattavan paljon asutusta rantaviivalle.

Nyt hyväksytty kaava ei täytä vaatimuksia taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhdyskuntarakenteesta sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä.

Yleiskaava aiheuttaisi yhdyskuntarakenteen pirstoutumista, millä olisi myös taloudellisia seurauksia.

- Vesi, viemäröinti
Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee huolehtia toimenpiteisiin ryhtymisestä vesihuoltolaitoksen perustamiseksi tai laajentamiseksi kunnan tarpeita vastaaviksi.

Yleiskaavan lisäselvityksissä tämä todetaan seurauksena, jonka kunta on ennakoinut mutta kunnalle lankeavista kustannuksista ei mainita, ainoastaan kiinteistönomistajien kasvavista kustannuksista. Tehtyjen selvitysten perusteella ei ole mahdollista arvioida, kuinka jätevesien käsittely voidaan järjestää taloudellisesti kestävällä tavalla.

- Tieverkosto, liikenne
Uusi kiinteä asutus ranta-alueella tulee sijaitsemaan 3,5 - 8 km etäisyydellä kouluista ja palveluista ja on näin ollen riippuvainen hyvin toimivasta tieverkostosta. Kaavan selvityksissä todetaan, että olemassa olevia metsä- ja huvilateitä täytyy parantaa raskaiden kuljetuksien vuoksi. Raskaat kuljetukset johtuvat jätevesien ja jätteiden käsittelystä, kunnossapidosta sekä hätäkuljetuksista. Tieverkoston kunnostuksesta ei ole kuitenkaan esitetty laskelmia. Kustannuslaskelmia on tehty ainoastaan yhteysteiden rakentamiselle 2,5 km. Selvitykset eivät vastaa kysymykseen siitä, miten liikenne voidaan järjestää ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla.

Maisema-arvot, maankohoamisrannikko 

Vapaa-ajan asutuksen muutoksella kiinteäksi on myös maisemallisia vaikutuksia. Suuri rakennusoikeus ranta-alueilla vaikeuttaa rakennusten sopeuttamista luontoon ja maisemaan. Etäisyys rantalinjaan määrää kuinka silmiinpistävältä ja hallitsevalta rakennus näyttää rantamaisemassa. Minkäänlaista maisema-analyysiä tai selvitystä ei ole tehty siitä huolimatta, että rakennusoikeus ranta-alueella on enemmän kuin kaksinkertaistettu ja käyttötarkoitus muuttunut. Selvitys siitä, miten suunniteltu kiinteä asutus voidaan sopeuttaa alueen erityispiirteisiin puuttuu.

Kaavasta ei myöskään käy ilmi, miten yleiskaava on huomioinut valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet maankohoamisrannikkoa ajatellen. Maankohoamisrannikolle on tyypillistä laakea, pienimuotoinen ja haavoittuva maisema, jossa perinteinen, suojaisille merenlahdille ja korkeammalle maalle hakeutunut asutus.

Luontotyypit on kartoitettu kunnan kaikilla rannoilla rantayleiskaavan yhteydessä vuonna 1996 sekä kyseisellä kaavoitusalueella mutta nämä kartoitukset eivät koske maisemaa eivätkä yleiskaavan lisäselvitykset sisällä sellaista kartoitusta, joka ottaisi  maiseman huomioon.

Kaavan oikeusvaikutukset epäselvät maanomistajille ja kunnalle

Kaavamerkintä RAO tarkoittaa, että kaksi erilaista käyttömuotoa, joilla on olennaisia, erilaisia vaikutuksia sallitaan vaihtoehtoina samalla alueella. Vapaa-ajan asutuksen vaikutukset eroavat kiinteän asutuksen vaikutuksista esim. yhdyskuntarakenteen, luonnon ja maiseman suhteen. Maanomistajat ja kunta eivät siten pysty ennakoimaan nyt hyväksytyn merenläheisen asutuksen yleiskaavan seurauksia. Vapaa-ajan asunnon omistaja ei voi arvioida, tuleeko hänen osallistua tieyhteyksistä ja viemäröinnistä aiheutuviin kustannuksiin, koska omakotitaloja voidaan rakentaa hajautetusti pitkin koko rantalinjaa. Rakennusvalvontaviranomaisilla ei myöskään ole minkäänlaisia kriteerejä käytettävissä arvioitaessa rakennuspaikan soveltuvuutta kiinteälle asutukselle. Vaarana on, että maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti.

Yleiskaava puutteellinen rakennusluvan myöntämisen perusteena

Kunnan tavoitteena on ollut laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Tämä käy ilmi sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että selostuksesta. Kaavakartasta ei kuitenkaan käy ilmi, että yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kiinteää asutusta ei ole suunniteltu ja selvitetty niin yksityiskohtaisesti kuin vaaditaan, jotta rakennuslupia voitaisiin myöntää suoraan yleiskaavan perusteella.

Lisätietoja: arkkitehti Eva Sund-Knuuttila, puh. 06-3675318, 040-7665318 tai osastopäällikkö Päiviö Tokola, 040-5507404.