Ympäristöneuvosto sopi EU:n päästövähennystavoitteista

Ympäristöneuvosto päätti tänään Brysselissä, että EU on valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, millä aikataululla EU:n ulkopuoliset maat etenevät. EU:n päätavoitteena on kuitenkin saada aikaan maailmanlaajuinen ja laaja-alainen sopimus vuoden 2012 jälkeisestä sopimusjärjestelmästä. Osana tätä järjestelmää EU sitoutuisi vähentämään päästöjään 30 %:lla vuoteen 2020 mennessä yhdessä muiden kehittyneiden maiden kanssa.

Suomi sai  kokouksessa läpi neuvottelutavoitteensa. Suomelle oli tärkeää, että neuvosto tunnusti tavoitteen toimeenpanon perustuvan sopimukseen taakanjaosta. Taakanjaosta on sovittava EU:n sisällä. Tavoitteen toimeenpanossa voidaan käyttää hyväksi ns. joustomekanismeja. Hyväksytyissä päätelmissä kiinnitetään huomiota myös tarpeeseen selvittää hiilivuodon riskiä ja sen ratkaisumahdollisuuksia.

Neuvoston mukaan taakanjaossa on nyt otettava huomioon kansalliset olot ja sosiaalistaloudelliset vaikutukset. Lisäksi taakanjaon on oltava tasapuolinen ja sen valmistelun on oltava avointa. Suomi perustelee näkemystään sillä, että alustavien laskelmien mukaan 20 %:n riippumaton vähennystavoite tulisi Suomelle jopa kaksi kertaa kalliimmaksi kuin EU-maissa keskimäärin. Komissio ryhtyy pikaisesti selvittämään erilaisia taakanjakomalleja ja niiden kriteereitä yhdessä jäsenmaiden kanssa.

EU:n sisäinen taakanjako tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden prosentteina ilmoitetut vähennysvelvoitteet jaetaan jäsenmaiden kesken ottamalla huomioon maiden kansalliset erityispiirteet. Siten jollakin maalla vähennysvelvoite voi olla suurempi kuin 20 % ja jollakin pienempi kuin 20 %.   

Suomen ympäristöministeri Stefan Wallin pitää neuvoston päätöstä rohkaisevana esimerkkinä muille toimijoille. " Meidän on saatava muu maailma uskomaan, että EU on tosissaan ja pyrkii saamaan aikaan mahdollisimman laaja-alaisen kansainvälisen sopimuksen, jonka osana kehittyneiden maiden päästöjä voidaan vähentää 30 %. EU on asettanut tavoitteen, että ilmasto ei saisi lämmetä enempää kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Tiedeyhteisön mukaan tavoitteen saavuttamiseksi maailman päästöt on saatava laskuun seuraavien 10-15 vuoden kuluessa ja niiden on vähennyttävä jopa 50% vuoteen 2050 mennessä. Tehtävä ei ole helppo, mutta olemme pakon edessä, sillä ilmastonmuutos on  ihmiskunnan ja luonnonjärjestelmien kestävyyden suurimpia uhkia."

Wallin on vakuuttunut, että EU:n riippumaton 20 % päästövähennystavoite koituu pitkällä aikavälillä myös Suomen eduksi. "Uskon, että Suomi hyötyy siitä, että EU on ajoissa liikkeellä. EU:n uusien energiapoliittisten linjausten mukaan meidän on joka tapauksessa lisättävä esimerkiksi energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.  Osaamisemme ympäristöteknologian alalla avaa suuria mahdollisuuksia maailmalla, lisää vientiämme ja parantaa siten myös työllisyyttämme," Wallin korostaa.

Päätelmien mukaan päästövähennykset saavutettaisiin hyvin pitkälti komission energiapaketissa esitellyillä toimilla, vähentämällä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, luomalla maailmanlaajuiset hiilimarkkinat sekä lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Ympäristöministerit korostavat päätelmissä sitä, että kehitysmaat vähentäisivät omia päästöjään kykyjensä mukaan mahdollisimman pian. Tähän pitäisi Suomenkin mielestä kehitysmaita kannustaa.

Ilmastonmuutosta koskevien päätelmien lisäksi ympäristöneuvosto antoi oman viestinsä  maaliskuun alussa pidettävään valtionpäämiesten Eurooppa-neuvostoon. Eurooppa-neuvosto käsittelee ilmastopolitiikan lisäksi myös EU:n energiapolitiikkaa.

Ilmastopoliittisten päätelmien taustalla on komission 10.1.2007 hyväksymä tiedonanto "Ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen ? tie vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin". Tiedonanto kytkeytyy läheisesti samana päivänä julkistettuun energiapoliittiseen tiedonantoon, joka korostaa energian saatavuutta, kilpailukykyisiä energiamarkkinoita ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Ympäristöneuvosto päätti päästövähennystavoitteista hyväksyessään päätelmät yhteisön ilmastopolitiikasta vuoden 2012 jälkeen. YK:n ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja ulottuu ainoastaan vuoteen 2012 saakka, joten päätöksillä sen jälkeisistä ilmastopoliittisista toimista alkaa olla kiire.

Climate Change (EU)

Lisätietoja antavat:
Neuvotteleva virkamies Outi Berghäll, ympäristöministeriö, puh. +358 (0)50 305 8415

Ympäristöalan erityisasiantuntija Tuula Varis, Suomen EU-edustusto Brysselissä, puh. +32 478 629 994