Energiatehokkuus
Energiankulutus kasvaa jatkuvasti Suomessa, vaikka tavoitteena on vähentää kulutusta. Energiantuotantoa ja -kulutusta on tehostettu ja säästötoimia toteutettu, mutta siitä huolimatta kaikilla toimialoilla on vielä paljon tehtävää.
Yritysten ja yhteisöjen kannalta energiatehokkuuden parantaminen, eli tietyn tuotteen valmistaminen entistä pienemmällä energiamäärällä, on järkevää, koska se tuo usein taloudellista hyötyä samalla kun päästöt ympäristöön vähenevät.
Ympäristölupa
Energiatehokkuus on otettava huomioon osana ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain mukaan energiatehokkuuden kehitystä on tarkasteltava yhdessä muiden ympäristövaikutusten kanssa.
Liittämällä energiansäästö osaksi ympäristöjärjestelmää säästyy energiaa ja saadaan luotettavaa tietoa energian kulutuksesta vuosittaisiin energia- ja ympäristöraportteihin.
Energiansäästösopimukset ja energiamerkit
Energiatehokkuuden parantamiseksi viranomaiset, teollisuuden ja palvelualan toimialaliitot sekä yhteisöt ovat tehneet energiansäästösopimuksia, joiden avulla yritykset ja yhteisöt vähentävät vapaaehtoisesti energiankulutustaan.
Eri laitteille, kuten kylmälaitteille ja tietokoneille, on kehitetty energiamerkkejä, jotka helpottavat kuluttajan valintaa ostotilanteessa.
Energiatehokkuus rakennus- ja kiinteistöalalla
Kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman mukaan rakennusteollisuuden, rakennustoiminnan ja rakennuskannan lämmön- ja sähkönkulutuksen osuus tuotetusta primäärienergiasta on yli 40 prosenttia. Rakennus- ja kiinteistöala on energiatehokkuuden parantamisen kannalta keskeinen ala Suomessa.
Vuoden 2008 alussa tulivat voimaan laki energiatodistuksesta ja laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta sekä asetukset rakennuksen energiatodistuksesta ja energiatehokkuuden laskentamenetelmästä. Myös energiatehokkuuteen liittyviä rakentamismääräyskokoelman osia on uudistettu.
Valtion asuntorahastolta (ARA) tai kunnalta voi hakea energia-avustuksia rakennusten energiatalouden parantamista varten.
|