Ympäristö 7/2006
Artikkelit
Kari Rissa: Uusi ilmastosopimus alkaa lämmetä
Ilmastopolitiikka on ollut syksyn mittaan näkyvästi esillä muun muassa ASEM-huippukokouksessa sekä USA:n ja EU:n uudelleen lämmitetyissä ilmasto- ja energiakeskusteluissa. Ilmastopolitiikan ja -neuvottelujen tilanteesta haastateltavina neuvotteleva virkamies Outi Berghäll ympäristöministeriöstä, kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtaja Mohan Munasinghe, Euroopan ympäristökeskus EEA:n johtaja Jacqueline McGlade sekä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n energiatehokkuus- ja ympäristöosaston johtaja Richard A. Bradley.
Jenni Witikkala: Mainonta edistämään kestävää kulutusta
Mainonnan tehtävä on useimmiten lisätä kysyntää, mutta se voisi myös näyttää, kuinka kulutetaan kestävämmin. Mainostoimistojen tulisi panostaa ympäristöasioiden esittämiseen kuluttajia kiinnostavalla tavalla.
Marjut Nyman & Martin Forsius:
Arktinen alue toipuu happamoitumisesta
Uuden AMAP-raportin mukaan Euroopan päästöjen vähentäminen alkaa näkyä arktisen alueen luonnossa: etenkin pohjoisen Fennoskandian vesistöt ovat toipumassa happamoitumisesta. Venäjän metallijalostamojen päästöt ovat yhä suuret, ja napa-aluetta uhkaavat myös Aasian kasvavat päästöt.
Timo Sipola: Oulussa tutkitaan pohjoista ympäristöä
Oulun yliopistolla on vahvat verkostot pohjoisen ympäristön tutkimuksessa. Thule-instituutin yhteistyöverkkoon kuuluu noin 4500 henkilöä. Tutkimusohjelmien aiheina ovat väestön terveys ja hyvinvointi, ympäristön muutokset sekä maankäyttö ja maanpeite.
Mari Mäki-Kahma: Niittyjen hattivatit vaarassa
Maatalouden kulttuuriympäristön sienet, kuten hattivatteja muistuttavat purppuravahakkaat, ovat vaarassa, kun laitumet, kedot ja pientareet käyvät vähiin. Uudenmaan ympäristökeskus suunnittelee sipoolaisen pelikentän suojelemista erittäin uhanalaisen limettivahakkaan elinympäristönä.
Kimmo Syrjänen: Mossen kyydissä Metson jäljillä
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti on onnistunut esimerkki hallinnon eri sektorien yhteistyöstä ja poikkitieteellisestä tutkimusta. Metsäpoliittisen päätöksenteon tueksi syntyi soveltavaa tutkimustietoa ennätystahtiin.
Minna Kaljonen, Jyrki Aakkula, Pekka Jokinen & Laura Kröger:
Yhteistyötä ja oppimista. Kymmenen vuotta maatalouden ympäristötukea
Maatalouden ympäristötuki on lisännyt maatalous- ja ympäristösektorin yhteistyötä merkittävästi. Käytäntö on opettanut, että ympäristöongelmien ratkaisu vaatii molempien sektorien aktiivista panosta ja osaamista. Pääkirjoitus
Valoa kaamokseen
Arktisen neuvoston alainen AMAP-seuranta ja arviointiohjelma kertoo, että Euroopan päästöjen rajoittaminen näkyy jo arktisen alueen luonnossa. Kansainvälisellä yhteistyöllä on vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun toimenpiteet perustuvat laajaan tietoon, kirjoittaa SYKEn tutkimusjohtaja Juha Kämäri. Tiesitkö
Leena Rantajärvi: Yritykset ja kansalaiset kutsutaan mukaan
Tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua ympäristönsuojelussa viritettiin lokakuussa Suomen Akatemiassa. Jatkossa Euroopan unionin Science Meets Policy -seminaareihin päätettiin kutsua myös yritysten ja kansalaisten edustajia. Kolumni
Ympäristötutkimus tarjoaa valtavasti tietoa, mutta melkein kaikki asiantuntijat valittavat, ettei tieto johda toimintaan, jolla ongelmia korjattaisiin.Professori Mikael Hildén SYKEstä pohtii, onko tiedollakin kynnysarvo, jonka on ylityttävä, ennen kuin tieto alkaa vaikuttaa. Vaikuttaja
Kairossa zabbaliineiksi kutsutut jätteenkerääjät antavat mallia jätehuollon toimivuudesta: he pystyvät kierrättämään 90 prosenttia keräämästään jätteestä. Egyptiläinen Laila Iskandar on zappaliinien kierrätyskoulun äiti. Toimittaja Päivi Arvonen otti selvää, kuinka kosmopoliitista kolonialistisen ajan kasvatista tuli jätteenkerääjien kummitäti. Vieraskynä
Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta kirjoittaa, että Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan kuuluvan MOSSE-tutkimusohjelman raportti on osiansa isompi. Yhteistyö tuo tutkimukselle vääntövoimaa. EU & hallinto
Eija Järvinen: EU:n ja Venäjän ympäristöyhteistyö uuteen aikaan
EU:n ja Venäjän ympäristön- ja luonnonsuojelua koskeva yhteistyö siirtyi uuteen aikaan lokakuussa, kun ympäristöalan pysyvä kumppanuusneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaaHelsingissä. Eskon puumerkki
Maailman huonoin ilmasto
Nykyiset ilmastomallit kertovat, että Afrikka lämpenee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 2-6 astetta vuoteen 2100 mennessä. Tähän mallien yksituumaisuus loppuukin, erityisesti sadeolojen kehityksen osalta ne ovat hyvin ristiriitaisia. Hydrologi Esko Kuusiston haastattelema Sudanin ympäristöneuvoston asiantuntija, metsätieteen tohtori Balgis Osman Elasha kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista Afrikkaan.
|