Aurajokisuun nosturit syytä suojella asemakaavalla; Ympäristökeskus suosittaa suojelua, mutta rakennussuojelulaki ei ole oikea väline tässä tilanteessa

Aurajokisuun nosturit voidaan katsoa sellaisiksi rakennelmiksi, jotka voivat olla rakennussuojelulain mukaisia suojelun kohteita. Nykyinen lainsäädäntömme lähtee kuitenkin siitä, että asemakaava-alueella suojelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaan kaavoituksella. Nosturien suojelu on täysin mahdollista kaavoituksen keinoin, sillä alueen asemakaavamuutos on vireillä. Ympäristökeskus haluaa osaltaan noudattaa modernia lainsäädäntöä, eikä määrää nostureita suojeltavaksi rakennussuojelulailla.

Varsinais-Suomen taidetoimikunta esitti 9.3.2004 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Aurajokisuun itärannalla vastapäätä Turun linnaa sijaitsevien kolmen nostokurjen ja niiden ratojen suojelua rakennussuojelulailla. Ympäristökeskus on 15.3.2004 antamallaan päätöksellä kieltänyt ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat kyseessä olevien nosturien kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpidekielto jatkuu kunnes Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tänään antama päätös on saanut lainvoiman.

Lainsäädäntö velvoittaa vaalimaan kulttuuriarvoja

Kaupunki laatii asemakaavan noudattaen maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä. Kaavoitusta ohjaa  lain velvoite vaalia kulttuuriarvoja. Lisäksi valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilyvät, velvoittavat myös kaavoittajaa.

Asemakaavan muutosta laadittaessa on otettava huomioon Turun oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa Aurajokisuun alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonarvoiltaan arvokkaaksi alueen osaksi, jolla tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Alueen teollinen historia, jota nostokurjet kaupunkikuvassa ilmentävät, kuuluu säilytettäviin ominaispiirteisiin. 

Toimenpidekiellon aikana on myös ilmaantunut mahdollisuuksia säilyttää nykyisin vielä käytössä oleva nosturi tulevaisuudessakin toiminnassa siten, että myös jokivarren kevyen liikenteen yhteys on mahdollinen. Tämä olisi alueen ominaispiirteiden säilyttämisen kannalta ihanteellinen ratkaisu. 

Kaupungilla on nosturien kunnossapitoon tarvittava organisaatio. Siksi olisi luontevaa, että kaupunki ottaisi käytöstä poistuneet nosturit haltuunsa ympäristötaideteoksina. Valtion varoista ollaan valmiita myöntämään avustusta korjaus- ja ylläpitokustannuksiin (avustukset rakennusperinnön hoitoon). 

Nostokurjet ovat merkittäviä sekä teollisuushistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta

Nostokurjet ilmentävät alueen satoja vuosia jatkunutta telakka- ja satamatoimintaa, erityisesti Turun ja koko maan telakkateollisuuden kukoistusta sotien jälkeen ja edustavat harvinaistuvaa kulttuuriperintöä. Niiden paikkaan sitoutuvaa arvoa lisää se että ne on valmistettu vierellä sijainneessa, maamme teollisuushistorian kannalta tärkeässä konepajassa.

Museovirasto valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena on lausunnossaan todennut nostureilla olevan huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Nostureiden säilyttämisen osana kaupunkikuvaa tulee olla myös asemakaavoituksen lähtökohtana.  Museovirasto katsoo, että suojelun tavoitteena tulee olla nosturiryhmän hahmottuminen kaupunkikuvallisena elementtinä. Suojelu ei rajoita nostokurkien mahdollista käyttöä, kunhan niiden rakennushistoriallisen tai kaupunkikuvallisen arvon säilyminen ei vaarannu. Jos nostokurjille ei ole löydettävissä teollista tai muuta hyötykäyttöä, niitä tulee hoitaa monumenttien luonteisena Turun teollisuuden ja merenkulun muistomerkkinä, jolloin ne myös toimivat eräänlaisena ympäristötaideteoksena.

Nostokurkien suojelu ei sulje pois mahdollisuutta asuntorakentamiseen alueella, kuten maanomistajan keväällä 2005 järjestämän arkkitehtikutsukilpailun tulokset osoittavat. Nosturien ja asuinrakentamisen yhteensovittaminen vaatii sellaista suunnittelua, mihin rakennussuojelulaki ei anna mahdollisuuksia. Siksi suojelu on luontevinta toteuttaa asemakaavalla. Nostureille voidaan nykyisillä kiskoradoillaan osoittaa paikat, jossa ne sijoittuvat alueen asuntorakentamisen kannalta parhaisiin paikkoihin.

Nostokurjet sijaitsevat osittain suunnitellun kaupunkipuiston alueella

Turku on valmistelemassa hakemusta kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Aurajokilaaksoon. Nosturit sijaitsevat osittain puiston alueella. Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö ja rakennuslain nojalla perustettava kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi perustettu alue. Aurajokisuun laivanrakennusperinne on alueen historiallinen ominaispiirre, josta nostokurjet kaupunkikuvallisesti arvokkaina elementteinä kertovat.

Turku hakee myös Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Kulttuuripääkaupunkiasemaa tukisi oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen säilyttämällä nosturit ja laiturirakenteet teollisuushistoriallisina muistomerkkeinä entiselle teollisuusalueelle sijoittuvalla uudella asuinalueella. Tämä antaisi myös uudelle asuinalueelle oman persoonallisen leimansa.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä,  puh. (02) 525 3513,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi