Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille. Entuudestaan on laadittu tulvantorjunnan toimintasuunnitelmia joillekin vesistöalueille ja lisäksi yleissuunnitelmia suuren tulvan aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi suppeammille alueille.
Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu kuuluu kuntien tehtäviin, sillä hulevesitulvien syntytapa, vaikutukset ja hallintatoimet ovat luonteeltaan paikallisia.

Tulvariskien alustava arviointi ja merkittävät tulvariskialueet
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat arvioineet Suomen tulvariskit vesistö- ja meritulvien osalta. ELY-keskusten ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi olivat kuultavina 1.4.2011-30.6.2011. Kuulemisen aikana alueen kunnilla, toiminnanharjoittajilla ja kansalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskialueista ja niiden nimeämisen perusteista. ELY-keskukset tarkistivat ehdotuksiaan saadun palautteen perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävät tulvariskialueet ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti sekä asetti tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille 20.12.2011.
Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Vahinkojen arvioinnissa otettiin huomioon ihmisten terveys ja turvallisuus, välttämättömyyspalvelut kuten vesihuolto tai tieliikenne, yhteiskunnan kannalta tärkeä taloudellinen toiminta, ympäristö ja kulttuuriperintö. Tulvariskien alustava arviointi ja ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi on tehty vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti.

| Merkittävien tulvariskialueiden arvioidut asukasmäärät erittäin harvinaisen tulvan (vuotuinen todennäköisyys 0,1 %) peittämällä alueella |
| ELY-keskus |
Alueen nimi |
Tulvatyyppi |
Asukasmäärä |
| Uusimaa |
Helsingin ja Espoon rannikkoalue |
meritulva |
yli 25 000 |
| Loviisan rannikkoalue |
meritulva |
noin 500 |
| Varsinais-Suomi |
Huittinen |
vesistötulva |
noin 1 200 |
| Pori |
vesistötulva |
yli 20 000 |
| Salon keskusta |
vesistötulva |
lähes 500 |
| Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalue |
meritulva |
yli 1 500 |
| Häme |
Riihimäen keskusta |
vesistötulva |
noin 2 800 |
| Kaakkois-Suomi |
Haminan ja Kotkan rannikkoalue |
meritulva |
yli 1 000 |
| Kymijoen alaosa |
vesistötulva |
500...1 000 |
| Keski-Suomi |
Jyväskylä |
vesistötulva |
noin 1 700 |
| Etelä-Pohjanmaa |
Ilmajoki-Seinäjoki |
vesistötulva |
noin 1 300 |
| Laihia-Runsor |
vesistötulva |
noin 1 100 |
| Lapua |
vesistötulva |
noin 700 |
| Ylistaro-Vähäkyrö |
vesistötulva |
noin 700 |
| Pohjois-Pohjanmaa |
Alavieska-Ylivieska |
vesistötulva |
600...800 |
| Pudasjärven keskusta |
vesistötulva |
500...700 |
| Lappi |
Ivalon taajama |
vesistötulva |
noin 1 000 |
| Kemijärven keskusta |
vesistötulva |
noin 1 500 |
| Kittilän kirkonkylä |
vesistötulva |
noin 700 |
| Rovaniemi |
vesistötulva |
lähes 10 000 |
| Tornio |
vesistötulva |
lähes 3 000 |
ELY-keskusten tekemä arviointi koskee vesistö- ja meritulvariskejä. Niiden lisäksi kunnat ovat arvioineet hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa.
Tulvavaarakartoitus ja tulvariskikartoitus
Merkittäville tulvariskialueille tehdään tulvakartat, joista selviää minne tulva voi levitä ja millaista vahinkoa se voi aiheuttaa. Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi toiminta tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit, suunnitella mahdollisimman tehokkaasti.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen
Merkittäville tulvariskialueille tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään tavoitteet sekä toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi sekä toimenpiteiden muut vaikutukset.
Suunnitelmissa tarkastellaan muun muassa tulvien ennustamista ja niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimien suunnittelua. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet esimerkiksi tulvavesien pidättämiseen, vesistön säännöstelyn kehittämiseen tai perkauksiin ja pengerryksiin ottaen huomioon myös vesienhoidon tavoitteet.
Suunnitelmien valmistelussa tarvittavaa viranomaisyhteistyötä varten maa- ja metsätalousministeriö asetti 22.12.2011 asianomaisten maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistöalueille ja rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Tulvaryhmissä toimivat ELY-keskukset, maakuntien liitot, kunnat ja pelastuslaitokset. Suunnittelun kuluessa tulvaryhmät toimivat yhteistyössä muun muassa vesien eri käyttäjätahojen ja niitä edustavien järjestöjen kanssa.

Tulviva takapiha. Kuva: Jari Uusitalo.
Muita aiheeseen liittyviä julkaisuja:
|