Ympäristö 1/2006
Artikkelit
Kari Rissa: Ilmastonmuutos alkaa käydä kalliiksi
Vuosi 2005 oli vakuutusalan edustajille todellinen painajainen: Katrina, Rita, Wilma, Stan, Vince ja muut hurrikaanit, talvimyrskyt Euroopassa, rankkasateet ja tulvat Aasiassa. Pohjoismaita ja Baltiaakin riepotteli talvimyrsky Gudrun toden teolla. Kun maapallo lämpenee, hirmumyrskyt ja tulvat alkavat olla yhä yleisempiä ja voimakkaampia.
Riitta Vauras: Raakkujen ja kiljuhanhien Pietari
Euroopan suurin kaupunkikosteikkoalue sijaitsee Pietarissa, keskustan tuntumassa Nevanlahden pohjoisrannalla. Pari miljoonaa vesi- ja kahlaajalintua levähtää muuttomatkallaan liki tuhannen hehtaarin suojelualueella. Pietarin kuudesta luonnonsuojelualueesta viisi on rannikolla. Suojelualueet ovat suosittuja vapaa-ajan viettopaikkoja.
Eija Järvinen: Kioton jatkoneuvottelut käyntiin välittömästi
Montrealin ilmastokonferenssi sai uutta eloa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöt hyväksyttiin ja keskustelu tulevaisuudesta pääsee alkamaan.
Eija Jävinen: Hallitus linjasi energia- ja ilmastopolitiikkaa
Energia- ja ilmastostrategiassa hallitus lupaa panostaa biopolttoaineisiin, energiatehokkuuteen ja päästövähennyksien hankintaan. Strategian käsittely alkoi eduskunnassa heti kevätistuntokauden alussa.
Erik Sjöberg: Eläinhuutokauppa Etelä-Afrikassa
Leopardi 2500 eurolla, seepra vajaalla 700 eurolla. Eteläafrikkalaisessa villieläinhuutokaupassa vaihtavat omistajaa antilooppilaumat, kirahvit ja suuret kissapedot. Rikkaat haluavat eläimiä farmilleen omaksi ja vieraittensa iloksi. Toiminnan puolustajat sanovat, että näin on moni laji pelastettu sukupuutosta.
Timo Sipola: Tyynenmeren tsunamivaroituskeskus valvoo nyt myös Intian valtamerta
Aasian tsunamin jälkeen Tyynenmeren tsunamivaroituskeskuksen henkilökunta ja rahoitus on kaksinkertaistunut. Havaijin saarilla varoitussireenejä on yhteensä noin 300. Kaikki isot hotellit ovat valmistautuneet evakuoimaan turistit rannalta tsunamitason yläpuolisiin tiloihin. Intian valtamerelle ollaan rakentamassa useita varoitusjärjestelmiä, mutta olennaisinta on se, miten tieto saadaan perille niille, joita se koskee. Vuosi sitten Aasiassa ei ollut ketään, joka olisi ymmärtänyt Havaijilta tulleiden varoitusten vakavuuden.
Juha Europaeus: Suomalaisyritys pyrkii Kiinan kierrätysmarkkinoille
Kiinassa on maailman eniten sähköelektroniikkaromua. Maasta puuttuu kuitenkin ympäristöalan osaamista. Kiinalaiset hakivat kierrätysongelmiinsa apua Suomesta. Oulunsalolainen yritys, Samill, on kehittänyt ainutlaatuisen ympäristöystävällisen kierrätysteknologian, jonka avulla sähkö- ja elektroniikkajätteestä saadaan kaikki käyttökelpoinen raaka-aine hyötykäyttöön.
Paula Kivimaa: Miten edistää ympäristömyönteistä teknologiaa?
Uuden tutkimuksen mukaan ympäristöpolitiikalla voidaan vaikuttaa ympäristöä säästävän teknologian syntyyn ja leviämiseen. Puhtaasti teknologian kehitystä tukevalla politiikallakin voidaan myötävaikuttaa ympäristöä säästävien keksintöjen syntyyn. Pääkirjoitus
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam keroo Montrealin ilmastokokouksen merkityksestä. Siellä hyväksytyt päätökset antavat hänen mielestään selkeän signaalin siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka on tullut jäädäkseen. Tiesitkö
Leena Huttunen: Järkevästi jätteistä
Jätteenpoltto loppui vuoden vaihteessa monilla sellaisilla laitoksilla, jotka ovat polttaneet jätettä rinnan esimerkiksi turpeen ja pellettien kanssa. Onko järkevää saada rinnakkaispoltto jatkumaan? Kolumni
SYKEn ohjelmajohtaja Mikael Hildén pohtii, ovatko ohjelmat , kuten kemikaaliohjelma, biodiversitteettiohjalma sekä energia- ja ilmasto-ohjelma, itsestäänselvyyksiä. Hänen mukaansa, olisi tärkeintä , että ohjelmatyössä kysyttäisiin: "Varför gör vi på detta viset?". Vaikuttaja
Erich Hoytin ensikosketus valaisiin tapahtui äänitysmatkalla. Sittemmin hänestä on tullut yksi valaidenuojelun ja -tarkkailun pioneereista. Hoytin tapasi Irene Telaranta. Vieraskynä
Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Parosen mielestä kaavoitus ja liikennesuunnittelu, energiapolitiikka ja rakennusten energiatehokkuus ovat keskeisimpiä aloja, joilla kunnat voivat ehkäistä kasvihuonekaasujen muodostumista. Tilastot
Kalliokiviainesten otto on selvässä kasvussa
Saaristomeri voi huonosti
|