Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
www.ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
6.4.2006 (Päivitetty)
Keski-Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
www.ymparisto.fi > Keski-Suomi > Tutkimus ja kehittäminen > Ajankohtaiset hankkeet > Vesistötutkimus > Vuotoksen allas ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön
  
Valtion aluehallinto on uudistunut 1.1.2010. Alueellisten ympäristökeskusten tehtävät ovat siirtyneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, alueellisten ympäristökeskusten ympäristölupatehtävät ja ympäristölupavirastojen tehtävät aluehallintovirastoihin. Lue lisää

Vuotoksen allas ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön

Aihe ja tavoitteet

Työssä on tarkasteltu yksinkertaisilla vedenlaatumalleilla suunnitellun Vuotoksen tekoaltaan aiheuttamia vaikutuksia alapuoliseen vesistöalueeseen (Kemijoki Pelkosenniemestä etelään, Kemijärvi, Kemijoki välillä Kemijärven luutua, merialue).

Tulokset

Käytettyjä menetelmiä kokeiltiin Lokan ja Porttipahdan altaaseen ennen niiden soveltamista Vuotokseen. Alkuvaiheessa Vuotos vaikuttaa selkeästi Kemijärven talvisiin happipitoisuuksiin. Päällysveden happipitoisuus voi laskea jopa 6,5 mg:aan litrassa ja pohjan lähellä voi olla happikato. Happipitoisuus laskee kauttaaltaan n. 2 mg/l. Vuotoksesta purkautuu helposti hajoavaa orgaanista ainetta, BOD:ta, mikä alkuvuosina aiheuttaa talvella n.0,5 mg:n
hapenpitoisuuden laskun välillä Pelkosenniemi - Kemijärven pohjoisosa. Pitoisuuden lasku ei alenna happipitoisuutta kuitenkaan kriittiselle tasolle (alle 5 mg/l). Vuotoksesta tulevan fosforikuorman seurauksena Kemijärven pohjoisosassa fosfori saavuttaa pitoisuuden 34 g/l. Arvioitujen klorofylli- ja biomassatulosten perusteella Kemijärvi rehevöityisi. Vuotos rehevöittäisi alkuvuosina muutamaksi vuodeksi myös Kemijoen välillä Kemijärvi - Kemijoen suu.Vuotoksen virtaama on suuri, minkä seurauksena ravinteet ja orgaaninen aines kulkeutuvat kauaksi alapuoliseen vesistöön. Pohjan hapenkulutuksen perusteella arvioitiin Lokan ja Vuotoksen metaanituottoa kaasumittauksiin verrattuna. Vuotos ei ole yhtä rehevä kuin Lokka, joten kaasuntuotto jää vähäisemmäksi. Vuotoksessa rehevöitymisen tuottama metaani on 36 % metaanin arvioidusta kokonaistuotannosta. Lokkaa ja Porttipahtaa suuremman virtaaman omaava "vanha"Vuotos tulee kohottamaan fosforipitoisuuksia Ala-Kemijoessa, Kemijoen suualueella ja suualueen läheisellä Perämerellä.

Kesto

Päättynyt

Julkaisut

Granberg, K. 1997. Vuotoksen allas ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Mallitarkastelu. Jyväskylä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja nro 6/1997.

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Kari Lehtinen

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 


 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot