SY795 Voimajohtoaukeiden raivauksen merkitys soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle
Outi Hiltula, Terhi Lensu, Janne S. Kotiaho, Veli Saari ja
Jussi Päivinen, 2005.
Suomen ympäristö 795, luonto ja luonnonvarat, 38 s. URN:ISBN:9521120592, ISBN 952-11-2059-2 (PDF).
Julkaisu on saatavana myös painettuna ISBN 952-11-2058-4.
Tiivistelmä
Soiden kuivatus vähentää soille tyypillisten päiväperhos- ja kasvilajien elinympäristöjä. Kuivatuksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy umpeuttaen avoimen suoalueen. Puuston varjostava vaikutus ja lisääntynyt haihdunta heikentävät suolajien elinympäristöä edelleen. Voimajohtoaukeiden säännöllinen raivaus ylläpitää avoimia puuttomia alueita. Tässä tutkimuksessa arvioitiin raivauksen vaikutusta suolajien esiintymiselle ojitetuilla soilla vertaamalla johtoaukeiden lajistoa ja määrää viereiseen raivaamattomaan kontrollialueeseen ja luonnontilaisiin soihin. Tutkimuksessa arvioitiin myös ravintokasvien ja puuston latvuspeittävyyden vaikutusta perhoslajeille. Tulokset osoittavat voimajohtoaukeiden olevan potentiaalinen vaihtoehtoinen elinympäristö suon päiväperhosille ja kasveille. Sekä perhosten laji- että yksilömäärä olivat lähes yhtä suuria johtoaukeilla kuin luonnontilaisilla soilla. Kontrollialueilla sitä vastoin perhosten esiintyminen oli huomattavasti vähäisempää. Kasvien osalta suo-olosuhteita kuvasi parhaiten rahkasammalten peittävyys, joka oli yli 30 % suurempi johtoaukeilla verrattuna kontrollialueisiin. Ravintokasvien peittävyyden ja perhosten yksilömäärien välillä ei ollut selkeää yhteyttä. Sitä vastoin latvuspeittävyysmittaukset osoittivat pienilmaston olevan merkittävä ympäristötekijä. Tulokset osoittavat, että raivauksen ylläpitämät suotuisat olosuhteet ovat mahdollistaneet suopäiväperhoskantojen ja suokasvillisuuden säilymisen tutkituilla johtoaukeilla.
Lisätietoja
FM Outi Hiltula, puh. 040-7055909
Biol. yo Terhi Lensu, Bio- ja ympäristötieteiden laitos,
Jyväskylän yliopisto puh. 040-7189648
|