Vesistöjen säännöstely
Vesistön säännöstelyssä vedenkorkeuksia ja virtaamia muutetaan pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla. Suomessa on toteutettu 220 vesistön säännöstelyhanketta, joissa on mukana kolmisensataa järveä. Tämä vastaa noin kolmannesta Suomen järvipinta-alasta.
Valtaosa säännöstelyistä on toteutettu 1950-1970-luvuilla mm. tulvasuojelun, vesivoimatuotannon, vesiliikenteen ja vedenhankinnan tarpeisiin. Sittemmin vesistöihin liittyvät odotukset ja arvostukset ovat muuttuneet. Mm. virkistys- ja luontoarvojen merkitys on lisääntynyt.
Säännöstelyjen kehittämisessä pyritään muuttamaan vedenkorkeuksia ja virtaamia siten, että ne nykyistä paremmin vastaisivat vesistön käytölle ja ympäristön tilalle asetettuja moninaisia tavoitteita. Tehtävä on monitahoinen, sillä eri osapuolten toiveet esimerkiksi vedenpinnan tasosta ovat usein ristiriitaisia.
Säännöstelyjä hoitavat tavallisesti voimayhtiöt tai alueelliset ELY-keskukset (ent. alueelliset ympäristökeskukset). Silloin, kun hankkeella on laajalle ulottuvia vaikutuksia, voi valtio olla säännöstelyluvan haltija. Säännöstelyyn on haettava aluehallintolupaviraston lupa vesilain mukaisesti.
|