SY182 Merimetso Phalacrocorax carbo musta viikinki

Merimetson kannan kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät Itämeren piirissä ja Euroopassa

Pekka Rusanen, Markku Mikkola-Roos, Timo Asanti, 1998

Suomen ympäristö 182, luonto ja luonnonvarat, 74 s.
URN:ISBN:952110242X. Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa ISBN 952-11-0242-X.

Tiivistelmä 

Merimetso on levittäytynyt voimakkaasti kohti Itämeren pohjoisosia 1980-luvulta lähtien. Laji pesi ensi kertaa Suomessa vuonna 1996. Itämeren piirissä pesimäkannan kasvu on ollut jyrkkää. Alueella pesi vuonna 1995 noin 84 000 merimetsoparia. Vainon väheneminen ja rehevöityneiden runsastuneet kalakannat ovat edesauttaneet lajin Euroopan valloitusta.

Kalanviljelyalueilla esiintyneet ongelmat ja kalastajien kielteinen suhtautuminen merimetsoon ovat johtaneet monissa maissa kannan rajoitusvaatimuksiin ja vainon uudelleen alkamiseen. Merimetso voidaan toisaalta nähdä saariston elävöittäjänä, jolla on myönteisiä vaikutuksia muuhun linnustoon, luonnonkalastoon ja vesistöön.

Tässä työssä on tarkasteltu merimetsokannan kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Itämeren piirissä ja muualla Euroopassa sekä pohdittu lajin tulevaisuutta Suomessa.