Pomponrahka

Alueen kuvaus

Pomponrahkan niin eläimistöltään kuin kasvistoltaan erittäin edustava sekä suotyypeiltään monipuolinen suoalue kuuluu Saaristo-Suomen kermikeitaisiin. Vallitseva suotyyppi on isovarpuräme ja suon reunoilla on paikoin sararämettä. Lisäksi alueella tavataan lukuisia muitakin suotyyppejä kuten tupasvilla-, kangas- ja kuusirämettä, lyhytkortista nevaa, silmäke- ja suursaranevaa sekä luhtakorpea. Pienimuotoisena Pomponrahkalla on lisäksi rimpinevaa, rimpilettoa sekä monenlaisia korpia.

Suokompleksiin liittyy erikoinen saraneva-alue, joka on muodostunut pienen järven umpeenkasvun tuloksena. Järvivaiheeseen liittyvät muutamat järviruokokasvustot. Alueen monipuolisuutta lisäävät lounaisosan laaja koivikkoalue sekä sen ja suon välissä oleva rehevä paju- ja haapavyöhyke kuten myös Rajakallion monipiirteinen kallioalue.

Pomponrahkan alueellisesti suuresti vaihtelevat kosteusolot ja ravinnetalous heijastuvat kasvillisuuden suurena monimuotoisuutena. Alueelta löytyy kuivaa ja karua kalliomännikköä sekä märkää ja karua rahkarämettä ja toisaalta taas lehtokorven kasvillisuutta sekä reheviä ja märkiä järviruokokasvustoja. Kasvillisuus on kärsinyt ojituksista ja teollisesta toiminnasta. Tavanomaisen kasviston lisäksi alueella tavataan punakämmekkää, hoikkavillaa ja vaaleasaraa.

Pomponrahkan sammallajisto on hyvin edustava. Alueen soilta ja metsistä on löydetty yli puolet koko Suomen rahkasammalista. Tavanomaisempien lajien, kuten aaparahkasammal, haprarahkasammal ja kuljurahkasammal lisäksi alueella tavataan harvinaiset rannikkorahkasammal, käyrälehtirahkasammal ja kirjorahkasammal. Muita alueella tavattavia Varsinais-Suomessa uhanalaisia sammalia ovat kairasammal, kultasirppisammal ja lettokilpisammal. Alueella esiintyy myös harvinaisia ja uhanalaisia maksasammalia kuten luhtaliuskasammal, rahkapaanusammal ja viiksisammal.

Pomponrahkalla pesii noin kolmekymmentä lintulajia. Lajisto koostuu pääasiassa havumetsien tavallisista lajeista, mutta myös lehtimetsien lajistoa esiintyy alueen koivikoissa. Linnustoon kuuluvat mm. harmaapäätikka, kangaskiuru, kehrääjä, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä, pohjansirkku ja lehtokurppa.

Selkärangaton eläinlajisto on poikkeuksellisen monipuolinen ja lajirikas ja alueella tavataan lukuisia harvinaisia lajeja. Varsinkin hämähäkkilajisto on edustava etenkin suon eteläosassa. Hämähäkkilajeja on löydetty melko pieneltä alueelta noin 250 lajia eli noin 40 prosenttia koko Suomen lajimäärästä. Syyksi suureen lajimäärään, jollaista ei tunneta miltään muulta suoalueelta koko Suomessa, pidetään Pomponrahkan poikkeuksellisen mosaiikkimaista rakennetta.

Monet harvinaiset ja muualla vähälukuisina esiintyvät lajit ovat täällä runsaita. Kosteikkovarpuhämähäkki on lajeista harvinaisin ja uhanalaisin. Sitä tavataan vain kahdella muulla paikalla Suomessa. Juoksuhämähäkkilajit Pardosa hyperborea ja Tricca alpigena, kivikkohämähäkkilaji Gnaphosa microps, pallohämähäkkilaji Robertus lyrifer, riippuhämähäkkilaji Sisicus apertus ja ristihämähäkkilaji Nuctenea silvicultrix ovat pohjoisia suolajeja, joille Pomponrahka on lounaisin esiintymisalue Suomessa. Kivikkohämähäkkilaji Zelotes longipes on tyypillinen saaristolaji, jonka ainoa sisämaan esiintymispaikka on Pomponrahka. Ruovikossa elävälle hyppymämähäkille, Marpissa pomatia, Pomponrahka on myös ainoa sisämaan esiintymispaikka, sillä normaalisti se elää merenlahtien ruovikoissa. Lisäksi tavataan kymmenkunta muuta lajia, joitten lähes ainoa esiintymispaikka on Pomponrahka. Suolla tavataan myös muutama harvinainen ludelaji mm. rämelude, ruoppakirppulude ja äkälude.

Perhoslajistossa tavataan monia levinneisyydeltään pohjoisia ja itäisiä lajeja. Karjalanallaskehrääjä on Pomponrahkan harvinaisin suurperhoslaji. Muita harvinaisia lajeja ovat haapatyttöperhonen, rämepörhömittari ja herttakangasyökkönen. Lisäksi alueella tavataan monia sellaisia lajeja, joita Turun seudulla ei muualla esiinny.

Monimuotoisuutensa vuoksi Pomponrahka on erinomainen tutkimusalue. Alueella on myös luontopolku.

Suojelutilanne

Turun kaupungin omistama alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi.

Loppuosa suosta on valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pomponrahka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja se on seutukaavassa osoitettu suojelualueeksi.

Luontodirektiivin luontotyypit

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Muuta lajistoa