Kivilamminsuo - Pitkästenjärvet
| Koodi |
FI0100059 |
| Kunta |
Mäntsälä |
| Pinta-ala |
220 ha |
| Aluetyyppi |
SCI |
| |
|
| |
|
| Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista |
FI0100059.pdf |
Alueen kuvaus
Kivilamminsuo-Pitkästenjärvi muodostuu kahdesta erillisestä alueesta Mäntsälän ja Hyvinkään rajamailla.
Kivilamminsuo muodostuu pohjoisosan umpeenkasvaneesta lammesta ja eteläosan keidassuosta. Pohjoisosa on lähinnä suusaranevaa, ja varsinaisella keidassuolla vaihtelevat rahkaiset rämeet ja nevat, isovarpurämeet ja lyhytkortiset nevat. Keidassuon länsireunalla on minerotrofista suursaranevaa.
Kivilamminsuon reunoilla on vähäisiä ojituksia, joilla ei juuri ole vaikutusta suuren suoalueen vesitalouteen. Kaakkoisosan ojat ovat toki jonkin verran kuivattaneet ympäristöään. Kivilamminsuon rajauksessa on mukana myös suon eteläosista valtiolle hankittuja reunametsiä, jotka ovat eritavoin käsiteltyjä männiköitä. Samoin rajauksen koillisosassa on suonreunametsää, joka on otettu mukaan suhteellisen luonnontilaisen rakenteensa ansiosta.
Pitkästenjärvien alue muodostuu pääasiassa suolampien reunarämeistä ja kangasmetsäsaarekkeesta rämeen keskellä. Rajauksen sisäpuolella ei ole ojituksia, mutta suon pohjoisosa on ojitettu. Tällä ei kuitenkaan näyttäisi olevan laajempaa vaikutusta alueelle. Kangasmetsäsaarekkeen mäntyvaltainen puusto on varsin luonnontilainen.
Alueen suot ovat huomattavan luonnontilaisia ja Kivilamminsuo varsin laajakin näin luonnontilaiseksi suoksi. Alue sisältää myös pienialaiset luonnonmetsät, joiden arvoa lisää niiden kuuluminen luonnontilaisten soiden yhteyteen.
Lintudirektiivin lajeista alueella pesivät harmaapäätikka, metso, kehrääjä ja todennäköisesti myös ampuhaukka. Alueella esiintyvät myös kurki, viirupöllö, varpuspöllö ja palokärki.
Suojelun toteutuskeinot
Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan lukuun ottamatta reunametsiä. Eteläosan reunametsät on jo hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin samoin kuin huomattava osa suosta. Kivilamminsuon koilliosan reunametsä sen sijaan on yksityismaata, joka on otettu mukaan Natura-alueeseen varsin luonnontilaisen puuston (mm. haapojen) vuoksi.
Suojelun toteutustapa koko alueella on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen.
Luontodirektiivin luontotyypit
| Humuspitoiset lammet ja järvet |
1 %
|
| Keidassuot |
49 %
|
| Vaihettumissuot ja rantasuot |
14 %
|
| *Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät |
4 %
|
| *Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät |
2 %
|
| *Mäntyvaltaiset puustoiset suot |
12 %
|
Lintudirektiivin liitteen I linnut
| Falco columbarius |
ampuhaukka |
| Tetrao urogallus |
metso |
| Caprimulgus europaeus |
kehrääjä |
| Picus canus |
harmaapäätikka |
| |
1 uhanalainen laji |
|