Lohjanharju ja Ojamonkangas
|
Koodi
|
FI0100031
|
|
Kunta
|
Lohja
|
|
Pinta-ala
|
272 ha
|
|
Aluetyyppi
|
SCI
|
|
Tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (20.8.1998):
|
FI0100031.pdf
|
Alueen kuvaus
Lohjanharju on osa sorasta ja hiekasta muodostunutta Salpausselkää, joka jääkauden lopulla kerrostui mannerjäätikön reunadeltaksi muinaiseen Itämereen. Lohjanharjulla, Lohjan aseman ja Muijalan välisellä alueella, Salpausselkä laajenee leveäksi ja korkeaksi tasanteeksi. Alueella on useita lähteikköjä, mm. Porlan lettokorpi ja Muijalan lähteet. Lohjanharju on tärkeä pohjavesialue, jolla sijaitsee useita vedenottamoita.
Natura 2000 -kohteeseen kuuluu kaksi erillistä Lohjanharjun osaa sekä harjun liepeellä sijaitseva pieni lettosuo. Natura-alue on arvokas sekä geologisesti että kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan.
Lohjanharju
Lohjanharju on kasvillisuudeltaan varsin karua verrattuna esimerkiksi Etelä-Hämeen harjuihin. Pääosa harjualueesta on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Karua kanervatyyppiä lähenevää kangasta on on loivilla etelärinteillä ja harjun laella. Sianpuolukkaa on rinteillä paikoin laikuttaisina kasvustoina. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. häränsilmä, harjumasmalo, kangasajuruoho, sikojuuri, kanervisara, kielo ja kalliokielo.
Ojamonkangas
Ojamonkangas on läntisempi osa Lohjanharjusta. Se on jossain määrin rehevämpi kuin Lohjanharjun osa-alue. Pääosa Ojamonkankaasta on kuivahkoa kangasta. Harjualueen keskellä hiekkaisella puolukkatyypin kankaalla on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu jääkautinen moreenimuodostuma, jota reunustaa Yoldia-meren muinaisranta.
Sorronsuo
Sorronsuo sijaitsee Lohjanharjun lähteisellä lievealueella, ja se on toinen Lohjan alueen säilyneistä lettosoista. Suo on parhailta osiltaan lettorämettä, mutta sillä on myös karumpia suotyyppejä. Suo on suurelta osin ojitettu, mutta lähteisyyden ansiosta lettokasvillisuus on säilynyt, etenkin suon luoteisosassa. Suolla kasvavat mm. tupasluikka, jäkki, äimäsara ja villapääluikka. Erityisesti sammallajisto on arvokasta, pelkastään rahkasammallajeja on yli 20, mm. uhanalainen rannikkorahkasammal (Sphagnum imbricatum). Uudellamaalla uhanalaiseen lajistoon kuuluvat kirjorahkasammal (Sphagnum subnitens), pohjanrahkasammal (Sphagnum subfulvum) ja putkilokasveista lettovilla (Eriophorum latifolium).
Suojelun toteutuskeinot
Harjualueet kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju ja Ojamonkangas kuuluvat kaavoituksen piiriin ja näiden alueiden suojelu toteutetaan kaavamääräyksin.
Sorronsuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Se toteutetaan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue.
|