SY734 Ahvenanmaan maatalousluonnon monimuotoisuus ja maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden arviointi
Naturens mångfald i jordbruksområden på Åland och utvärderingen av jordbrukets miljöstöds inverkan
Anna Schulman, Janne Heliölä ja Mikko Kuussaari (toim.), 2005.
Suomen ympäristö 734, luonto ja luonnonvarat, 210 sivua, suomi ja ruotsi
URN:ISBN:9521118830, ISBN 952-11-1883-0 (PDF).
Julkaisu on saatavana myös painettuna, ISBN 952-11-1882-2 (nid.).
Tiivistelmä
Suomen ympäristökeskus (SYKE) osallistui vuosina 2002-2003 Ahvenanmaan maatalouden kehittämisohjelman väliarviointiin selvittäen ympäristötuen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Arviointia varten tutkittiin vuonna 2002 putkilokasvi-, perhos- ja
lintulajien esiintymistä sekä maiseman rakennetta ja sen vaikutusta lajistoon. Tutkimukset tehtiin maatalousalueilta satunnaisesti valituilla neliökilometrin kokoisilla tutkimusruuduilla. Lintukartoituksen toteuttajana oli riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (RKTL). Koska luonnonlaitumilla on merkittävä osa ympäristötukiohjelmassa, tutkittiin luonnonlaidunten lajistoa erillistutkimuksella, jossa arvioitiin myös luonnonlaidunalueiden hoitoa. Lisäksi luonnonlaitumien omistajilta tiedusteltiin
laitumien käyttöhistoriaa ja asennoitumista luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Nämä toistettaviksi suunnitellut tutkimukset mahdollistavat hyvin monimuotoisuuden seurannan tulevaisuudessa.
Luonnonlaitumet ja niityt osoittautuivat kasvillisuudeltaan runsaslajisimmiksi. Lisäksi ne ylläpitivät parhaiten uhanalaista ja niityille ominaista lajistoa. Perhosille pientareiden merkitys oli suurempi kuin kasveille mutta myös perhosilla taantuneen
lajiston ja niittylajiston esiintyminen oli yleisintä luonnonlaitumilla. Lintujen osalta saatiin kuva eri ympäristömuuttujien vaikutuksista lintulajeihin.
Maisemarakenneanalyysissä havaittiin niittymäisten alueiden olevan yleisempiä Ahvenanmaalla kuin Manner-Suomessa, ja ne olivat enemmän perinteisen maatalouden luomien elinympäristöjen kaltaisia. Niittymäisen maatalousmaan osuus vaikutti maisematasolla
kasvi- ja perhoslajimääriä lisäävästi. Intensiivisen maatalousmaan osuudella vaikutus oli päinvastainen. Luonnonlaitumien hoidossa ongelmia olivat lähinnä riittävän raivauksen puute ja rehevöittävien toimenpiteiden yleisyys. Viljelijöiden asenteet luonnon
monimuotoisuuden ylläpitoon olivat pääasiassa positiivisia.
Lisätietoja
Anna Schulman, Suomen ympäristökeskus, puh. (09) 403 000.
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|