Matalajärvi
|
Koodi
|
FI0100092
|
|
Kunta
|
Espoo
|
|
Pinta-ala
|
112 ha
|
|
Aluetyyppi
|
SCI
|
|
Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (8.5.2002)
|
FI0100092.pdf
|
Alueen kuvaus
Matalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodomjärven itäpuolella. Nimensä mukaisesti järvi on hyvin matala, avovesialueillakin suurin syvyys on vain vähän yli metrin. Itse järven ohella Natura-alueeseen kuuluu myös sen viereinen Bodomin kannaksen hieno pähkinäpensaslehto.
Matalajärveä ympäröivät alueet ovat olleet pitkään viljeltyjä ja nykyisin osa pelloista on rakennettu golfkentäksi, mikä on vaikuttanut varsin voimakkaasti järven vedenlaatuun. Rehevöitymisen seurauksena Matalajärven avovesialue on viime vuosikymmeninä umpeenkasvanut vähitellen.
Matalajärvellä pesii monipuolinen vesi- ja rantalinnusto. Järvi on myös merkittävä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka. Luontotyypit ja kasvillisuus
Matalajärvi on luontaisesti runsasravinteinen ja lähdevaikutteinen osmankäämi-ratamosarpio -tyypin järvi. Järven avovesialueella kasvaa paikoin järvikaislasaarekkeita ja rantoja reunustavat luhdat ja rantasuot, jotka ovat laajimmillaan järven etelä- ja pohjoispäässä. Rantaluhtien kasvillisuus on valtaosin ruoko- ja saraluhtaa sekä paikoin myös osmankäämiluhtaa. Järven pohjoispäässä on laaja luhtainen pullosaraneva.
Matalajärven rantametsissä esiintyy myös paikoin edustavia tervaleppä- ja koivuvaltaisia metsäluhtia. Luhtien kasvillisuudessa on paikoin havaittavissa mätäs- ja välikköpintojen vaihtelun synnyttämää mosaiikkimaisuutta.
Matalajärven vesikasvisto ja -kasvillisuus on edustavaa ja vaateliasta, joskin 2000-luvun alussa ilmenneet karvalehden (Ceratophyllum demersum) massakasvustot ovat aiheuttaneet jonkin verran ongelmia järvellä.
Järvellä on tavattu uposkasveista muun muassa valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua luontodirektiivin lajia, hentonäkinruohoa (Najas tenuissima) ja silmälläpidettävää jouhivitaa (Potamogeton rutilus). Lisäksi Matalajärven monimuotoiseen uposkasvistoon kuuluvat mm. uposvesitähti, kiehkuraärviä, pikkuvita ja upposirppisammal. Vaateliaista irtokeijujista ja kelluslehtisistä järvellä tavataan ristilimaskaa, isolimaskaa, kilpukkaa ja konnanulpukkaa. Myös järven ilmaversoiskasvillisuus on runsasta ja monimuotoista.
Bodomin kannaksen pähkinäpensaslehto on edustavaa tuoretta lehtoa, joka on osittain runsasravinteista sinivuokko-käenkaali-tyyppiä. Lehtokasveista alueella esiintyvät runsaina mm. lehtokuusama, koiranheisi, taikinamarja, sudenmarja ja sinivuokko. Yli kaksimetriset pähkinäpensaat vallitsevat alueen pensaskerroksessa. Lehdon valtapuustona on järeitä kuusia, joiden joukossa kasvaa paikoin isoja haapoja, koivua, raitoja ja pihlajaa. Lehdon länsiosassa kasvaa myös tammia. Linnusto
Matalajärvi on luokiteltu lintuvesiensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Pesimälajistoon kuuluu mm. lintudirektiivin liitteen I lajeista luhtahuitti, kurki, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Bodomjärvellä pesivä kalasääskipariskunta käy myös säännöllisesti saalistamassa Matalajärvellä. Lisäksi järven rantametsien pesimälinnustoon kuuluu uhanalainen pikkutikka.
Muutonaikaisena levähdyspaikkana Matalajärvi on muodostunut merkittäväksi. Järvellä levähtää runsaasti vesilintuja ja myös kahlaajia. Esimerkiksi kaakkuri, kuikka, laulujoutsen ja uivelo ovat säännöllisiä vieraita. Etenkin syksyisin järven rantapensaikoissa tavataan säännöllisesti sinirintoja. Suojelun toteutuskeinot
Matalajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki.
|