Vesien laatu pääosin hyvä Lapissa

Vastavalmistuneen vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vesien laatu Lapissa on pääosin hyvä. Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan 89 % Lapin jokivesistöistä ja 76 % järvistä on laadultaan erinomaisia tai hyviä. Luokitus perustuu vuosien 2000 – 2003 vedenlaatutietoihin.

Käyttökelpoisuusluokituksia on Suomessa laadittu 1970-luvulta lähtien. Uusin luokitus perustuu  vedenlaatutietoihin vuosilta 2000 - 2003. Sitä edeltävä, vastaavalla tavalla tehty luokitus on vuosilta 1994 - 1997. Nyt valmistuneessa vesien käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltiin Lapin järvialasta lähes 60 % ja jokien yhteenlasketusta pituudesta noin 12 %. Rannikkoaluetta luokiteltiin yhteensä 1 400 km². Luokituksessa oli mukana pinta-alaltaan yli 1 km²:n suuruiset järvet ja yli 2 metriä leveät joet.                                  

Muutokset edelliseen luokitukseen ovat vähäisiä. Suurissa jokivesistöissä ja järvissä käyttökelpoisuusluokat eivät ole muuttuneet. Luokituksen mukaan Lapin järvipinta-alasta 52 % oli laadultaan erinomaista ja 25 % hyvää. Laadultaan tyydyttävään luokkaan kuului 22 % järvistä ja välttävään luokkaan noin 1 %. Jokivesistä 25 % luokiteltiin erinomaisiksi ja 64 % hyviksi. Tyydyttävään luokkaan joista kuului noin 9 % ja välttävään luokkaan 3 %. Tornion-Kemin-Simon edustan merialueesta noin 51 % oli vedenlaadultaan erinomaista ja 34 % hyvää. Tyydyttävään luokkaan kuului 15 % merialueesta ja välttävään luokkaan noin 0,1 %. Merialuetta luokiteltiin lähes kaksi kertaa laajempi alue kuin edellisessä luokituksessa, mikä lisäsi erinomaisen luokan osuutta ja vähensi muiden luokkien osuutta.

Huonoimmassa kunnossa olevia järviä ovat yleensä pienet järvet, joiden vesipintaa on aikoinaan laskettu. Mikäli ympärillä on lisäksi ollut asutusta, maataloutta tai muuta järveä kuormittavaa toimintaa, niin käyttökelpoisuusluokka jää välttävän-tyydyttävän tasolle. Suurista järvistä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet sekä Kemijärven runko-osa on luokiteltu tyydyttäväksi. Suuret joet kuuluvat käyttökelpoisuudeltaan luokkiin erinomainen tai hyvä. Useat Kemijoen alajuoksun sivujoet kuuluvat luokkaan tyydyttävä, kuten myös Tornionjoen sivuhaara Liakanjoki ja sivujoki Naamijoki sekä osa Ylläsjoesta. Välttävään luokkaan kuuluvat mm. Ranuanjoki, Martimo- ja Luomajoki, Kaakamojoen alaosa ja Ylläsjoen yläjuoksu.

Hajakuormituksen vaikutusalueilla ei ole havaittavissa selviä muutoksia1990-luvun tilanteeseen verrattuna. Merialueella 1980-luvun puoliväliin verrattuna teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä akuutit toksisuusvaikutukset ja hapettomat vesialueet ovat lähes hävinneet tehostuneen vesiensuojelun myötä, mutta rehevöitymisen haitat ilmenevät edelleen rannikkoalueella. Kemi-Tornio edustan rannikkoalue kuuluu pääosin luokkaan tyydyttävä  rehevöitymisen ja teollisuuden jätevesien vuoksi. Simon edustan rannikkoalue kuuluu pääosin luokkaan hyvä.

Käyttökelpoisuusluokkien osuudet (%) Lapin järvissä, jokivesistöissä ja rannikolla vuosien 2000 - 2003 luokituksen perusteella.

Vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesiemme keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Käyttökelpoisuusluokituksessa vesistöt jaetaan vedenlaatunsa perusteella viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutusten perusteella. Luokittelussa käytetään useita vedenlaatua kuvaavia muuttujia, joita ovat mm. veden rehevyys (ravinteiden pitoisuudet, levätuotannon määrä), humuspitoisuus, happipitoisuus, hygieeninen laatu sekä myrkyllisten aineiden esiintyminen. Esim. vesistöjen säännöstely ja muu vesirakentaminen ei vaikuta käyttökelpoisuusluokitukseen, mikäli muutos ei vaikuta veden laatuun.

Vesien luokitus uudistuu EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanon myötä

Nyt tehty vesien käyttökelpoisuusluokitus jää nykyisessä muodossaan pois käytöstä, sillä vesien hoito uudistuu lähivuosina. Joulukuussa 2004 vahvistettiin laki vesienhoidon järjestämisestä sekä kolme muuta lakimuutosta, jotka toteuttavat EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä Suomessa.

Uuden lainsäädännön myötä jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa tullaan arvioimaan entistä monipuolisemmin. Vesien tilan luokittelussa otetaan huomioon koko vesiekosysteemin tila eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta, kuten nykyään. Luokituksessa verrataan esim. kalojen, pohjaeläinten ja vesikasvien tilaa olosuhteisiin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen.

Lisätietoja

Biologi Pekka Räinä, puh. (016) 329 4451, 040 570 2389
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [pekka raina]