Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
27.12.2004 (Päivitetty)
Ympäristöministeriö
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Maisemansuojelu ja -... > Arvokkaat maisema-alueet > Valtakunnallisesti a... > Lohijärvi - Leukumanpää

Lohijärvi - Leukumanpää

Sijainti: Ylitornio; Lapin lääni
Maisemamaakunta: Peräpohjola - Lappi, Peräpohjolan vaara- ja jokiseutu
Pinta-ala: 600 hehtaaria

Lohijärven - Leukumanpään kulttuurimaisema edustaa kauniisti Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun luontoon sopeutunutta vanhaa maatalousasutusta.

Maisemakuva

Leukumanpään jokivarsiasutusta ja Lohijärven kylää kehystävän luonnonmaiseman keskeiset elementit ovat Isoon Lohijärveen laskeva joki, maisema-alueen taustalla kohoava vaara sekä asutusta reunustava loivapiirteinen metsäinen maasto. Jokivarressa metsät ympäröivät tiiviisti kapeaa peltojen ja rakennusten nauhaa, ja viehättävät rantamaisemat vanhoine pihapiireineen ja viljelyksineen ovat esteettömimmin ihailtavissa vastarannalta. Leukumanpäässä perinteiseen tyyliin sopimaton rakentaminen ja peltojen pensoittuminen rikkovat paikoin kokonaisuutta.

Ison Lohijärven rannalla maisemat avartuvat. Laajalla peltoaukealla järven rannassa sijaitsevat vanhat, hyväkuntoiset rakennukset muodostavat ehyen kokonaisuuden.

Luonnonpiirteet

Leukumanpäässä joen itärannalla maasto kohoaa tasaisesti Leukumavaaran rinteiksi. Joen länsiranta on loivasti kumpuilevaa. Lohijärvellä maasto on jokivarttakin tasaisempaa. Maaperä on suurelta osin turpeen peittämää moreenia. Jokivarressa ja Ison Lohijärven ran­nassa on kerrostunut lajittuneita sedimenttejä.

Iso Lohijärvi kuuluu Tengeliönjoen vesistöön. Muutoin juoksultaan tasaisessa joessa on kylän kohdalla lyhyt vilkkaammin virtaava niva. Aivan joen länsipuolella on pieni Sirkkajärvi.

Leukumavaaran rinteillä ja jokivarren kankailla vallitsevat mäntyvaltaiset variksenmarja-mustikkatyypin metsät. Krunninkankaalla on myös kuivia kankaita. Metsät ovat talouskäytössä ja puusto on iältään vaihtelevaa; vanhat ja aivan nuoret vaiheet kuitenkin puuttuvat. Laajoja hakkuitaei ole. Jokivarressa on paikoin tiheääkin lehtipuustoa. Suureksi osaksi ojittamattomat puustoiset rämeet vallitsevat kylien ympäristössä. Jokisuulla on pensaikkoisia luhtia. Ison Lohijärven rantatörmä on kylän kohdalla jyrkkä ja korkea. Rannassa on pieniä niittyalueita ja lehtipuumetsiköitä. Tavanomaiseen Aapa-Lapin seudun viljelyalueeseen verrattuna Lohijärven pellot ovat poikkeuksellisen laajat.

Kulttuuripiirteet

Tengeliönjoen ja sen vesistöön kuuluvien järvien rannoilta on löydetty lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja, aseita ja koruja. Esimerkiksi Leukumanpäästä joen länsirannalta tunnetaan kivikautisen asutuksen jäänteitä. Samoilta tienoilta on myös myöhäispronssikauteen viittaava esinelöytö. Krunninkankaalla on vanhoja pyyntihautoja. Pysyvä suomalaisasutus on vakiintunut 1700-luvun vaiheilla.

Maataloudella on vankat perinteet maisema-alueella. Myös poronhoitoa harjoitetaan. Varsinkin Leukumanpäässä alkaa elinkeinorakenteen muutos ilmetä peltojen pensoittumisena ja uudisrakentamisena, johon maatalouden tuotantorakennukset eivät enää kuulu olennaisena osana. Lohijärvellä maatalousmiljöö on säilynyt ehyempänä: pellot ovat viljelyksessä ja kylässä on myös karjaa.

Leukumanpääri rakennuskanta on tyyliltään ja iältään vaihtelevaa. Krunniniva ja Leukumaa ovat jokivarsimaisemaa hallitsevia vanhoja tiloja, joiden päärakennukset ovat tämän vuosisadan alusta. Rakennukset ympäröivät pihapiirejä väljästi kolmelta sivulta. Jokivarressa on myös muita, joskin edellisiä vaatimattomampia vanhoja hyväkuntoisia taloja. Huomattava osa Leukumanpään rakennuskannasta on kuitenkin sotien jälkeisiä puolitoistakerroksisia tai vielä uudempia matalia omakotitaloja. Uusienkin talojen pihapiireissä on usein säilynyt vanhoja ulkorakennuksia. Ympäristöön sopimaton uudisrakentaminen, mukaan lukien seurojentalo ja rantojen kesämökit, alentaa alueen kulttuurihistoriallista arvoa.

Lohijärvellä peltoaukeiden keskellä on näkyvällä paikalla parin vanhan tilan muodostama kaunis rakennuskokonaisuus. Lanton pihapiiri lukuisine hyväkuntoisine rakennuksineen on yleisilmeeltään yhtenäinen ja rauhallinen. Ylävaaran rakennukset ovat vanhojen puiden katveessa. Lohijärven koillisrannalla männikkörinteessä on myös arvokas Mäntylaakson rakennusryhmä. Vähälukuiset uudisrakennukset on sijoitettu maisemaan hyvin. Peltoalueilla on paljon hyväkuntoisia latoja. Ison Lohijärven rannat ovat säästyneet lähes kokonaan loma-asutukselta.

Sekä Leukumanpäässä että Lohijärvellä vanhat kylätiet istuvat kauniisti maisemaan. Kauneimpia osuuksia ovat kapeat, osin puuston reunustamat sivutiet.

 
Muualla palvelussamme
Luonnonsuojelu

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot