Planktonlevät suomalaisissa järvissä

Järvet eivät ole samanlaisia

Järvet eroavat toisistaan monien tekijöiden, kuten muodon, syvyyden, pohjan laadun, vedenvirtausten ja veden laadun perusteella. Vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi valuma-alueen laatu eli alue, josta vedet kerääntyvät järveen. Veden laatu on luonnostaan erilainen savimailla (lähinnä rannikkoalue), hiekka- ja kalliomailla (pääosin Järvi- ja Pohjois-Suomi) tai suoperäisillä alueilla (lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomi) sijaitsevissa järvissä. Lisäksi kaikki moninaiset ihmistoiminnan muodot, jotka ovat saattaneet jatkua jo vuosisatoja järven ympäristössä, vaikuttavat sen veden laatuun. Erilaisissa järvissä on niille luonteenomainen eliöstö. Myös planktonlevien määrä ja koostumus ovat erilaisia eri järvissä.

Veden laadultaan erilaisille vesille tyypillinen planktonlevien keskimääräinen biomassa ja koostumus sekä niille tyypillisiä levälajeja. Pylväissä esimerkiksi Cyan.= sinilevät, Crypt.= nielulevät, Chrys.= kultalevät ja Diat.= piilevät, kuvaavat kyseisen leväryhmän osuutta koko planktonlevien yhteisöstä. Muut= muut leväryhmät. Acidic=happamat järvet, Oligot.=vähäravinteiset järvet, Dystr.= tummavetiset järvet, Mesot.=lievästi rehevät järvet, Eutr.=rehevät järvet.