Elämää pohjavesialueilla -seminaari  Lapualla

Lapuan kristillisen opisto auditorio 15.11.2002  klo 9 - 15.30

Pohjavesi on niukkuusvara

Pohjavesi on yhdyskuntien  ensisijainen raakavesilähde ja sen pilaaminen on kielletty.  Pohjaveden käyttökelpoisuutta talousvetenä heikentävät  pohjavesiin kulkeutuvat yhdisteet kuten humus, ravinteet, suolat tai kemikaalit. Siksi hyvälaatuinen pohjavesi on muodostunut niukkuusvaraksi.

Lapuanjoen ja Kyrönjoen neuvottelukuntien yhdessä järjestämä pohjavesiaiheinen seminaari  tarjoaa monipuolisen tietopaketin pohjavesialueista, pohjaveden laadusta ja seurannasta sekä pilaantumisriskeistä ja suojelusta. Esitelmöitsijät ovat oman alueemme ja valtakunnan parhaita asiantuntijoita ja kommenttipuheenvuorot tuovat mukaan käytännön näkökulman maakunnasta. Esille nousevista kysymyksistä ja mahdollisista ristiriidoista on tarkoitus keskustella rakentavassa hengessä.

Pohjavedestä valmistetaan talousvettä

Pohjavesien merkitys yhdyskuntien vedenhankinnalle on tärkeä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja samalla myös Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminta-alueen talousvedestä 80 % on pohjavettä. Siten  noin 360 000 asukasta käyttää pohjavedestä valmistettua talousvettä. Pintavettä käytetään raakavetenä lähinnä Pietarsaaressa ja Vaasassa.  Koko Suomessa pohjaveden osuus talousvedestä on 60 %.

Pohjavesi on yleensä hyvä- ja tasalaatuista ja lisäksi pilaantumisriski on huomattavasti pienempi kuin pintavesissä.  Siksi sekä käyttäjät että viranomaiset asettavat yhdyskuntien vedenhankinnassa pohjaveden etusijalle.

Pohjavesialueiden  luokitus

Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet on luokiteltu I-luokan pohjavesialueiksi, vedenhankintaan soveltuvat alueet on luokiteltu II-luokan pohjavesialueiksi ja lisäselvityksiä vaativat muut pohjavesialueet III-luokan pohjavesialueiksi. Lisäselvitysten perusteella III-luokan alueet siirretään I-luokan alueiksi, II-luokan alueiksi tai poistetaan kokonaan luokituksesta.

Pohjavesialueille sijoittuvia toimintoja säädellään ja rajoitetaan monen lakipykälän, asetuksen ja viranomaisohjeen perusteella. Alueellamme on laadittu 23 kunnan alueella yhteensä 88 pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa, jotka ovat ohjeellisia ja niitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa.

Pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiellot on kirjattu vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa on esitetty toimijakohtaisesti tavoitteet ja toimenpiteet  myös pohjavesien tilan parantamiseksi ja EU:n vesipuitedirektiivi koskee myös pohjavesiesiintymiä.

Pohjavesien suojelu

Pohjavesien ja pohjavesialueiden suojelu on tärkeää, koska monet toiminnot uhkaavat pohjavesien laatua. Tällaisia toimintoja ovat maa- ja kiviaineisten otto, asutus, turkistarhaus, maa- ja metsätalous, teollisuusalueet, tiet ja liikennealueet, ampumaradat ja kaatopaikat.

Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara, joten pitkällä tähtäimellä järkevin ja edullisin tapa turvata talousveden saanti on estää haitallisten aineiden kulkeutuminen pohjavesiin. Tämä voidaan tehdä joko suojaustoimenpitein tai siirtämällä toiminnot kokonaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.

Pohjavesialueille on Pohjanmaallakin rakennettu teollisuusalueita, turkistarhoja, öljysäiliöitä yms. riskitekijöitä, koska pohjavesien suojelutarvetta ei vielä tiedostettu tarpeeksi ennen 1990-lukua. Myös maa-ainesten otto ja teiden suolaus ovat  heikentäneet pohjavesien tilaa.

Pohjavesien suojeluun on löydettävä tapauskohtaisesti keinot, ratkaisut ja rahoitus. Pohjavesien suojelussa on sovitettava yhteen monta erilaista intressiä ja siksi lopputulos on usein monen tekijän kompromissi.

Uusia kuormittavia toimintoja ei tule sijoittaa lainkaan pohjavesialueille ja tämä voidaan toteuttaa esim. kaavamääräyksin ja lupamenettelyllä. Valtakunnallisen POSKI-projektin  ehdotuksilla pyritään turvaamaan hyvän ja laadukkaan pohjaveden saanti vesilaitoksille ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien kiviaineisten riittävyys rakentamisessa.  Tielaitos on ryhtynyt rakentamaan pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden läpi kulkevien ja vilkasliikenteisten teiden luiskiin.

Ongelmallisinta on vanhojen, jo vakiintuneiden toimintojen  saattaminen sellaisiksi, että ne eivät uhkaa pohjavesien laatua ilman, että toiminnanharjoittaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Pohjavesi on kuitenkin arvokas luonnonvara, jonka suojeluun tulee panostaa.

Lapuanjoen vesistön neuvottelukunta perustettiin vuonna 1999 edistämään vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua. Kyrönjoen neuvottelukunta perustettiin jo vuonna 1995 edistämään Kyröjokilaakson ympäristönsuojelun ja elinkeinotoiminnan yhteensovittamista. Neuvottelukuntien tavoitteena on lisätä valuma-alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja koota alueen voimavarat. Neuvottelukunnat ovat vapaamuotoisia yhteistyöelimiä eikä niiden toimintaan osallistuminen edellytä taloudellisia sitoumuksia. Mukana ovat kaikki valuma-alueen kunnat sekä monet viranomaiset, yrittäjät, kyläyhteisöt  ja muut toimijat. Myös Lestijoen, Perhonjoen, Ähtävänjoen ja Närpiönjoen vesistöalueilla tehdään yhteistyötä neuvottelukunnissa tai muissa valuma-aluekohtaisissa työryhmissä.

Lisätietoja:

Eeva-Kaarina Aaltonen, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry,  puh. 0400 92 4848
Unto Huttu, Länsi-Suomen ympäristökeskus puh. 040 502 8492
Matti Seppälä, Länsi-Suomen ympäristökeskus, puh. 040 580 6271
Jyrki Palomäki, Länsi-Suomen ympäristökeskus, puh. 040 715 9188
Kyösti Rönkkö, Länsi-Suomen ympäristökeskus, puh. (06) 367 5276