CITES ja puulajit
EU:n CITES-lainsäädännön alaisten puulajien, niiden osien ja johdannaisten kauppaan, tuontiin ja vientiin pätevät samat säännöt kuin kaikkiin tämän lainsäädännön alaisiin kasvilajeihin.
Suosittelemme tutustumaan ensin sivuun CITES ja kasvit ja sen jälkeen perehtymään tällä sivulla olevaan lisätietoon.
CITES-puulajitaulukko 2024
Taulukkoon on koottu CITES-säädöksissä listatut puulajit ja niihin liittyvät huomautukset. Huomioi kuitenkin, ettei taulukko ole aina ajantasalla. Ajantasaisimman tiedon löydät Species+-lajihakupalvelusta sekä ajantasaisesta lainsäädännöstä. Sykestä voi myös aina varmistaa, jos jonkin lajin tilanne mietityttää.
CITES-puulajitaulukko 2024 päivitetty 15.3.2024.pdf (pdf, 273 kt)Uusia puulajeja CITES-liitteisiin vuoden viiveellä, astuu voimaan 25.11.2024
Seuraavat kasvisuvut tulevat CITES- ja EU-liitteisiin II/B 25.11.2024. Osa lajeista on ollut jo aiemmin EU-liitteessä D.
Handroanthus spp. #17
Roseodendron spp. #17
Tabebuia spp. #17
Dipteryx spp. #17
#17 Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria ja käsiteltyä puuta.
Sukuihin Handroanthus, Tabebuia ja Roseodendron kuuluu 113 puu- ja pensaslajia, joita kasvaa Meksikosta ja Yhdysvalloista Argentiinaan ja Karibialle asti. Puumateriaalia mydään nimellä “ipê”, brasiliansaksanpähkinä, ja sen taloudellinen merkitys on kasvussa sen lujuusominaisuuksien takia. Sitä käytetään muun muassa huonekaluihin ja rakentamiseen. Kaikki tunnettu kauppa koostuu kahdesta lajista (H. serratifolius ja H. impetiginosus), mutta ipê-nimitystä käytetään mille tahansa mainitusta kolmesta suvusta. Lajien erottaminen ei ole mahdollista puutavarasta.
Dipteryx käsittää 14 lajia suuria, hitaasti kasvavia puita, joita tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa. Puumateriaali on arvokasta (myyntinimenä usein cumaru tai shihuahuaco), mutta myös siemenet, jotka tunnetaan tonka papuina, ovat kysyttyjä. Niitä käytetään kansainvälisesti tuoksu- tupakka- ja ruokateollisuudessa. Tietyillä alueilla suvun lajeja hyödynnetään myös ravintona, perinteisessä lääketieteessä, hiilenä, öljynä ja varjostuspuina kaakaoviljelmillä. Dipteryx spp.-puutavaran kauppa on kasvussa ja puumateriaali kuuluu kalleimpiin puumateriaaleihin maailmalla.
CITES-puulajien lupasääntelyn muutokset 14.-25.11.2022 kokouksessa
- Handroanthus spp., Roseodendron spp. ja Tabebuia spp. #17 > Muutos tulee voimaan 25.11.2024. Suvut siirtyvät II/B-liitteisiin.
- Afzelia spp. #17 (Vain afrikkalaiset populaatiot)
- Dipteryx spp. #17 >Muutos tulee voimaan 25.11.2024. Suku siirtyy kokonaisuudessaan liitteisiin II/B.
- Pterocarpus spp. #17 (Paitsi P. santalinus , joka on liitteessä II huomautuksella #7 Tukit, puulastut, sahanpuru ja uutteet) (Vain afrikkalaiset populaatiot)
- Khaya spp. #17 (Vain afrikkalaiset populaatiot)
#17 Tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria ja käsiteltyä puuta.
CITES-puulajien lupasääntelyn muutokset 2019
CITES-sopimuksen lupasääntelyn piiriin on otettu muutama uusi kansainvälisesti kaupan oleva puulaji, joille vaaditaan jatkossa CITES-luvat. Sääntely vaikuttaa näiden lajien tuontiin EU:n ulkopuolelta ja vientiin EU:sta ulos, mutta myös EU:n sisämarkkinatoimintaan. Sääntely koskee pääsääntöisesti sekä käsittelemätöntä puutavaraa että valmiita tuotteita.
Valmiiden esineiden lupavaatimukset kevenevät ja osin jopa poistuvat CITES-sääntelyn piiriin vuonna 2017 nousseiden ns. ruusupuulajien kohdalla (Dalbergia ja Guibourtia). Kevennys koskee erityisesti soittimia, mutta tietyissä tapauksissa myös muita valmiita esineitä.
CITES-sopimuksen muutokset ovat voimassa 26.11.2019 lähtien. EU:n vastaavat lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 14.12.2019. Osa muutoksista tuli voimaan vuoden viipeellä 28.8.2020.
Suomessa CITES-lupaviranomainen on Suomen ympäristökeskus Syke.
Uudet CITES-puulajisäännökset voimaan 2020
Vuoden viiveen jälkeen on tullut 28.8.2020 voimaan seuraavat muutokset.
CITES-lajiliitteeseen II on otettu neotrooppisen alueen kaikki Cedrela-lajit. Cedrelat kuuluvat mahonkikasveihin (Meliaceae). Sääntely koskee sahatukkeja, sahatavaraa, viilua ja vaneria.
Samalla poistettiin CITES-lajiliitteestä III seuraavat Cedrela-lajit: Cedrela fissilis (Bolivia, Brasilia), Cedrela lilloi (Bolivia, Brasilia) ja Cedrela odorata (Brasilia ja Bolivia sekä Kolumbia, Guatemala ja Peru). Sääntely koski sahatukkeja, sahatavaraa ja viilua.
Uudet CITES-puulajit 2019
Seuraavat uudet puulajit on viety CITES-sopimuksen liitteeseen II ja vastaavasti EU:n CITES-lainsäädännön liitteeseen B:
• väriveripihkapuu Pterocarpus tinctorius (vain sahatukit, sahatavara, viilu ja vaneri)
• sypresseihin kuuluva malawinsyprikki Widdringtonia whytei
• kaikki setrelat – mahonkikasveihin kuuluvan suvun Cedrela-lajit (sääntely tulee voimaan 28.8.2020)
Uudet säännökset Dalbergia ja Guibourtia -lajeille
Kaikki palisanterilajit (Dalbergia spp., poislukien brasilianpalisanteri Dalbergia nigra) ja kolme kopaalipuulajia (Guibourtia) säilyvät liitteissä II/B. Sääntelyä helpotetaan siten, että valmiit soittimet, soittimien osat ja tarvikkeet eivät jatkossa enää vaadi CITES-lupia.
Brasilianpalisanterin (Dalbergia nigra) sääntelyyn ei siis tule muutoksia, se säilyy liitteissä I/A. Kaikki siihen liittyvä toiminta on luvanvaraista. Myös laosinpalisanterin (Dalbergia cochinchinensis), joka on liitteessä II/B, sääntely säilyy ennallaan. Myös kaikkien Meksikosta peräisin olevien Dalbergia-puulajien sääntely säilyy ennallaan.
Muut puulajeja koskevat lainsäädäntömuutokset
Kongonafromosiasta (Pericopsis elata) tehdylle vanerille ja käsitellylle puulle tarvitaan jatkossa myös luvat, kun aiemmin sääntely koski vain sahatukkeja, sahatavaraa ja viilua.
Brasiliankesalpina on nimetty uudelleen brasilianneulapalkoksi ja sen uusi tieteellinen nimi on Paubrasilia echinata (aikaisempi nimi oli Caesalpinia echinata).
Muutokset 2023
Brasilianneulapalko, pernambuco, brasilpuu (Caesalpinia echinata syn. Paubrasilia echinata)
Sääntely koskee kaikkia osia, johdannaisia ja valmiita tuotteita paitsi valmiiden musiikkisoitinten, soittimen osien ja soitintarvikkeiden (kuten viulun jouset) jälleenvientiä.
Brasilpuun tuonti, jälleenvienti ja varastot
Brasilpuu on luvanvarainen B-liitteen laji
Brasilpuun eli brasiliankesalpinan uusi nimi on brasilianneulapalko ja sen uusi tieteellinen nimi on Paubrasilia echinata. Aikaisempi tieteellinen nimi oli Caesalpinia echinata.
Brasilianneulapalkon, tai brasilpuun, brasialianpuun, bresiljan tai pernambukopuun (englanniksi Pernambuco, Red Brazilwood; ruotsiksi fernambuk, pernambuco, brasiljeträ; portugaliksi brasileto) kauppa on ollut kansainvälisesti säänneltyä 13.9.2007 lähtien, CITES-sopimuksen 14. osapuolikokouksen päätöksen mukaan.
Brasilpuun tuonti ja jälleenvienti sekä CITES-rajoitukset ja määräykset
Laji on CITES-sopimuksen liitteessä II, mikä maailmanlaajuisesti tarkoittaa sitä, että lähetyksellä on oltava vientimaan myöntämä CITES-vientilupa. Kaupallisiin tarkoituksiin EU:n alueelle tuotaessa on lähetyksellä tämän lisäksi oltava tuojamaan myöntämä CITES-tuontilupa. EU:ssa tämä sääntely astui voimaan 25.2.2008. Tämän jälkeen on brasilpuun alkuperä voitava pyydettäessä näyttää toteen myös EU:n sisäisessä kaupassa ja liikenteessä.
Brasilpuun varastojen inventointi
Useissa maissa, joissa puuta on runsaasti varastossa, varastot inventoitiin ja rekiseröitiin 13.9.2007 tilanteen mukaan. (Sopimuksen voimaantuloa edeltävä varasto, eli ns. pre-convention stock).
Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka vaatisi tällaista rekisteröintiä. Suomen ympäristökeskus Syke, joka on Suomen CITES-lupaviranomainen, on kuitenkin valmis ottamaan vastaan ja diarioimaan tiedot inventoiduista brasilpuuvarastoista. Syke vaatii jokaisen jälleenvientitodistushakemuksen yhteydessä selvityksen puutavaran alkuperästä, jolloin jo diarioidut inventointitiedot toimivat referenssimateriaalina.
Ainoastaan brasilpuusta valmistettujen valmiiden soitinten, soitintarvikkeiden (mm. jouset) ja soitinten osien jälleenvienti jää sääntelyn ulkopuolelle
Sääntely koskee vuodesta 2023 alkaen kaikkea brasilpuuta lukuunottamatta valmiiden soitinten, soitintarvikkeiden ja soitinten osien jälleenvientiä. Muissa tapauksissa tuontiin- ja vientiin vaaditaan CITES-luvat.
Puun tuonti- ja jälleenvientimenettelyt
Tuotaessa brasilpuuta Suomeen EU:n ulkopuolelta, on lähetyksellä oltava vientimaan myöntämä CITES-vientilupa ja Syken myöntämä CITES-tuontilupa.
Vietäessä brasilpuuta Suomesta EU:n ulkopuolelle on lähetyksellä oltava Syken myöntämä CITES-vientilupa.
CITES-sääntelyn alaiset puulajit
CITES-sääntelyn alaisissa puulajeissa on mm. mahonki-, sypressi-, palisanteri-, araukaria-, setri-, setrela- ja veripihkapuulajeja. Sääntelyn alaisista puulajeista saadaan esim. tukkipuuta, vaneria, sahatavaraa, perinteisiä lääkeaineita sekä tuoksuvia öljyjä ja niistä valmistetaan mm. soittimia, pientavaroita, matkamuistoja ja huonekaluja.
Usean CITES-puulajin kohdalla vain tietynlaiset tuotteet (esim. tukkipuu, sahatavara, vaneri ja jousisoittimien viimeistelemättömät jousiaihiot) kuuluvat sääntelyn piiriin. Joidenkin puulajien sääntely koskee myös käsiteltyä puuta, joidenkin kohdalla taas valmiit esineet on vapautettu sääntelystä. Nämä voi tarkistaa EU:n lajiliitteistä tai Syken CITES-puulajitaulukosta.
Miten tunnistaa sääntelyn alainen puulaji?
CITES-sääntelyn alaisten puulajien tunnistaminen voi olla hankalaa, koska useille puulajeille on useita nimiä ja samaa nimeä käytetään useasta eri lajista. Lisäksi nimistöä saatetaan muuttaa. Siksi on selvitettävä lajin kaksiosainen tieteellinen nimi. Esimerkiksi amerikanmahonki-nimitystä käytetään useasta eri puulajista. Amerikanaitomahongin Big leaf mahogany tieteellinen nimi on Swietenia macrophylla, kun taas American mahogany, joka on suomeksi karibianaitomahonki, tieteellinen nimi on Swietenia mahagoni. Lajinmääritykseen saa apua mm. englanninkielisiltä CITES-puulajien tunnistussivuilta.
- CITES and Timber. A guide to CITES-listed tree species (Groves & Rutherford, Kew Publishing) (cites.org)
- CITES Identification Guide - Tropical Woods (cites.org)
- CITES-wiki identification guide (cites.org)
- Tropical Timbers - Lesser Used Species (itto.int)
EU:n puutavara-asetuksen (EUTR) vaatimukset
CITES-säännösten lisäksi on puutavaran ja puutuotteiden kaupallisessa tuonnissa huomioitava EU:n puutavara-asetus, joka kieltää laittoman puun käytön. Varmista Ruokavirastosta puutavaran kaupallisen tuonnin vaatimukset ennen tuontia. Ruokavirasto vastaa EU:n puutavara-asetuksen toimeenpanosta Suomessa.
Mitä CITES-sääntely koskee
Yleensä CITES-liitteissä luetellut lajit ovat kokonaan sääntelyn piirissä, eli määräykset koskevat eläviä ja kuolleita kasveja ja eläimiä, niiden kaikkia osia ja johdannaisia (lajeista tehtyjä tai niitä sisältäviä tuotteita). Näin on mm. veripihkapuun Pterocarpus erinaceus kohdalla. Monen CITES-luettelossa olevan kasvin sääntely on kuitenkin rajattu koskemaan vain tiettyjä osia tai johdannaisia, kuten on esimerkiksi setreloiden ja kopaalipuulajien kohdalla.
EU:n ulkorajat ylittävään tuontiin ja vientiin vaaditaan CITES-luvat
Kaikessa EU:n ulkorajat ylittävässä kuljettamisessa vaaditaan etukäteen hankitut voimassaolevat CITES-luvat, jotka on esitettävä tullissa lupakäsittelyä varten. Lupavaatimus koskee myös ei-kaupallista rajanylitystä, mukaan lukien henkilökohtaisen omaisuuden kuljettamista, ellei toisin ole säädetty. EU:sta vietäessä vaaditaan CITES-vientilupa, ja EU:n alueelle tuotaessa CITES-tuontilupa. CITES-vienti- ja -tuontiluvat ovat lähetyskohtaisia. Tuontilupa on voimassa korkeintaan 12 kuukautta ja vientilupa korkeintaan 6 kuukautta. CITES-lupia ei pääsääntöisesti voi myöntää takautuvasti.
CITES-luvat voidaan myöntää vain sellaiselle puulle ja sellaisille esineille, joiden laillinen alkuperä voidaan osoittaa. CITES-tuontiluvan myöntö perustuu mm. viejämaan myöntämän CITES-vientiluvan sisältämään tietoon. Lupaviranomaisen tulee myös ottaa huomioon mahdolliset tuontikiellot sekä EU:n CITES-tieteellisten viranomaisten lausunnot. Viimeksi mainitut voivat koskea joko tiettyä lähetystä tai tietystä maasta peräisin olevan tietyn puulajin tuontia.
Sisämarkkinatoiminnassa CITES-puun laillinen alkuperä on pystyttävä osoittamaan
Vaikka EU:n B-liitteen lajien jäsenmaan ja unionin sisäiseen kaupalliseen hyödyntämiseen ei vaadita CITES-viranomaisen myöntämää todistusta (toisin kuin A-liitteen lajien kohdalla), on raaka-aineen ja esineiden laillinen alkuperä kuitenkin pystyttävä todentamaan. Muussa tapauksessa kaupallinen toiminta on kielletty.
EU:ssa olevan puun tai siitä tehdyn esineen laillinen alkuperä on todennettava, jotta tuotteille voidaan myöntää CITES-vientilupa. Alkuperä on pystyttävä jäljittämään joko tiettyyn CITES-tuontilupaan tai sääntelyä edeltävältä ajalta olevaan varastoon.