CITES-lajiliitteet ja lajihakupalvelut

CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. CITES-sopimuksen piiriin kuuluvat lajit on lueteltu sopimuksen liitteissä I, II ja III. EU-maissa CITES-sopimus on toimeenpantu yhteiselläuhanalaisten lajien kauppaa sääntelevällä lainsäädännöllä, jonka piiriin kuuluvat lajit on lueteltu A-, B-, C- ja D-liitteissä. EU-lainsäädäntö sääntelee myös EU:n sisäistä sekä jäsenmaan sisäistä toimintaa.

Eri liitteissä luetellut lajit ja niistä valmistetut tuotteet vaativat erilaisia lupia, todistuksia ja tuonti-ilmoituksia. Suomeen tai muualle EU:n alueelle tuotaessa tai täältä vietäessä noudatetaan EU:n lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi.

Lajit on lueteltu liitteissä ja hakupalveluissa niiden tieteellisten nimien mukaan (esim. ruskeakarhu Ursus arctos). Luvantarpeen selvittäminen helpottuu huomattavasti kun tieteellinen nimi on tiedossa. Lajiliitteissä on joidenkin lajien kohdalla mainittu ne maat, joiden populaatioita sääntely koskee, samoin kuin sääntelyn alaiset tuotemuodot, kuten esim. jonkin puulajin sahatavara. Jos näitä mainintoja ei ole, sääntely koskee kyseisen lajin kaikkia populaatioita ja kaikkia tuotteita, jotka sisältävät kyseistä lajia.

EU:n liitteet vastaavat pitkälti CITES-sopimuksen liitteitä, mutta niissä on mukana myös joitakin CITES-sopimukseen kuulumattomia lajeja. Lisäksi liitteeseen A on nostettu CITES-sopimuksen II-liitteen lajeja, jotka ovat muussa EU:n lainsäädännössä tiukasti suojeltuja lajeja.

CITES-liitteet: I, II ja III

CITES-sopimuksen mukaan

    • I-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, jos kyseessä on ei-kaupallinen toiminta. Tällöin on poikkeuksellisesti ensin haettava tuontilupaa siitä maasta jonne laji tai tavara tuodaan. Myönnettyä tuontilupaa vastaan voi hakea vientilupaa lähtömaasta. Tätä vaatimusta noudatetaan myös EU:ssa.
    • II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
    • III-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta luvanvaraista. Vientilupa vaaditaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä. Muista maista vaaditaan joko vientilupa tai alkuperätodistus.

    EU-liitteet: A, B, C ja D

    Suomessa noudatetaan EU-lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi.

    EU-lainsäädännön mukaan

    • A-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on kielletty. Joitakin lajeja saa viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen yli, kun kyseessä on ei-kaupallinen toiminta. Vankeudessa syntyneitä ja kasvaneita yksilöitä voi viedä ja tuoda myös kaupalliseen käyttöön. EU:n alueelle tuontiin vaaditaan aina sekä vienti- että tuontilupa. EU:sta vientii vaaditaan vientilupa. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen lajin elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. A-liitteeseen kuuluvat kaikki I-liitteen lajit, osa II-liitteen lajeista ja joitakin CITES-sopimukseen kuulumattomia lajeja.
    • B-liitteen lajeilla saa käydä kansainvälistä kauppaa, mutta niitä ei saa tuoda yhteisöön ilman voimassaolevaa vientilupaa tai jälleenvientitodistusta sekä voimassaolevaa tuontilupaa. Poikkeuksena ovat henkilökohtaiset tavarat, joille tietyissä tapauksissa riittää pelkkä vientilupa. EU:sta vientiin vaaditaan vientilupa. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa on pystyttävä todistamaan B-liitteen yksilön laillinen alkuperä.
    • C-liitteen lajeilla on oltava CITES-vientilupa lähtömaasta, kun ne tuodaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä lajin kohdalla. Muista kuin lajiliitteessä mainituista maista tuotavilla yksilöillä on oltava joko vientilupa tai muu alkuperätodistus. C-liitteen yksilöistä on lisäksi tehtävä CITES-tuonti-ilmoitus tullissa. Jos henkilökohtaisia tavaroita tuodaan osana omia matkatavaroita, ei CITES-asiakirjoja kuitenkaan vaadita.
    • D-liitteen lajien yksilöistä on tehtävä CITES-tuonti-ilmoitus tullissa. Jos henkilökohtaisia tavaroita tuodaan osana omia matkatavaroita, ei CITES-asiakirjoja kuitenkaan vaadita. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa ei vaadita muita asiakirjoja. Kaikki luvat on esitettävä rajatulliasemalla, kun yksilöt viedään EU:sta tai tuodaan EU:hun.

    CITES-lajihakupalvelut

    Lajihakupalvelusta voi tarkistaa lajin kaksiosaisen tieteellisen nimen perusteella onko kyseessä luvanvarainen CITES-laji ja mihin CITES- ja EU:n lajiliitteeseen se kuuluu. CITES-lajeja on noin 35 000. Siksi on aina ensin selvitettävä lajin kaksiosainen tieteellinen nimi, esimerkiksi ruskeakarhumme tieteellinen nimi on Ursus arctos. Palvelut tunnistavat myös tietyn määrän englannin-, ranskan- ja espanjankielisiä nimiä.

    EU:n voimassa olevat asetukset

    Hakupalvelut eivät ole välttämättä täysin ajan tasalla, joten kannattaa aina tarkistaa voimassa oleva EU:n lajiliiteasetus ja EU:n tuontikieltoasetus.

    EU:n lajiliiteasetus

    Kaikki EU:n luvanvaraiset CITES-lajit on lueteltu EU:n lajiliiteasetuksessa, jonka komissio päivittää noin kerran vuodessa. Lajiliiteasetuksesta ei tosin löydy jokaista lajinimeä, sillä monet lajit on lueteltu ylemmällä systemaattisella tasolla. Esimerkiksi kaikki kämmekät (heimo Orchidaceae) ovat CITES-säänneltyjä, mutta vain murto-osa lajeista on mainittu asetuksessa lajinimellä. Asetuksen lajiluettelossa on sen sijaan merkintä, että kaikki kämmekät ovat B-liitteen lajeja, paitsi ne lajit tai suvut, jotka on lueteltu erikseen liitteessä A. Liitteiden A, C ja D lajit on useimmiten nimetty lajiliitteessä.

    Ei ole olemassa valmiita CITES-lajien luetteloita A-, B-, C- ja D-liitteen lajeista, joista voisi tarkistaa lajin suomen-, ruotsin- tai englanninkielisellä nimellä onko kyseessä luvanvarainen CITES-laji ja missä liitteessä se on lueteltu. Kaikilla CITES-lajeilla ei ole olemassa suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä nimiä. Lisäksi lajilla saattaa olla useita erilaisia nimiä tai eri lajeilla sama nimi eri maissa. CITES-lajeja on noin 35 000. CITES Checklist ja Species+ ovat ainoat listat, joista löytyvät kaikki lajit edes tieteellisillä nimillä.

    EU:n tuontikieltoasetus

    EU:n tuontikieltoasetuksessa luetellaan ne EU-liitteiden lajit, joiden tuonti EU:n alueelle on tällä hetkellä kielletty. Tuontikieltoasetus päivitetään noin kerran vuodessa. Tämän lisäksi EU:ssa on käytössä mekanismi, jolla voidaan asettaa tarvittaessa väliaikaisia tuontikieltoja. Tuontikiellot löytyvät myös Species+ -palvelusta.

    Voimassa olevat Euroopan komission asetukset

    Lisätietoja

    Harry Helmisaari, Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti: cites@ymparisto.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde), faksi 09 5490 2791.
    Julkaistu 3.7.2013 klo 9.47, päivitetty 5.2.2016 klo 16.49