Lääkevalmisteet, rohdot ja CITES

Perinteisten rohtojen ja lääkevalmisteiden kansainvälinen kauppa on kasvava ala. Tässä kaupassa käytetään huomattava määrä mm. Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta hankittuja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja sekä niiden osia ja niistä saatuja aineita. Liiallisen keräilyn ja metsästyksen seurauksena joidenkin lajien luonnonpopulaatioista on tullut uhanalaisia. Näiden populaatioiden säilyminen on kuitenkin ihmiselle tärkeää, sillä useissa maissa perinteisen lääketieteen käyttämät luontaislääkkeet ovat olennainen osa terveydenhoitoa. Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa sääntelevän CITES-sopimuksen piiriin luetellaan lukuisia lääkevalmisteissa käytettäviä eläin- ja kasvilajeja.

EU-maissa CITES-sopimus on toimeenpantu EU:n omalla lainsäädännöllä. Lainsäädännön piiriin kuuluvien lajien ja niistä valmistettujen tai niitä sisältävien tuotteiden kansainvälinen kuljetus ja kauppa vaativat erilaisia lupia, todistuksia ja tuonti-ilmoituksia. Lisäksi tiettyjen lajien ja niitä sisältävien tuotteiden tuonti EU-alueelle on kokonaan kielletty. Sääntely koskee niin alan yrityksiä kuin esim. ulkomailta Internetistä valmisteita tilaavia yksityishenkilöitä. Lisää tietoa lupamenettelystä, sääntelyn alaisista lajeista sekä tuontikiellossa olevista lajeista saa sivun vasemman palstan linkeistä.

Ginseng, kuivatut merihevoset, tiikerinluujauhe…

CITES-sopimuksen alaisuuteen kuuluu noin 200 lääkkeenä käytettävää kasvilajia ja lukuisia lääkkeinä käytettäviä eläinlajeja. Kasvilajeista esimerkiksi kaikki aaloet paitsi Aloe vera, kaikki orkideat, useat marjakuuset sekä perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttämä kiinanginseng (vain Venäjän populaatio) ja amerikanginseng kuuluvat sääntelyn alaisuuteen. Laihdutuslääkkeenä suositut mehihattiolajit (Hoodia) vaativat myös CITES-luvat. 

Sopimuksen alaisista eläinlajeista käytetään perinteisessä lääketieteessä mm. tiikerien ja leopardien luita, myskihirven myskirauhasia, karhujen sappirakkoja, merikilpikonnia ja kuivattuja merihevosia. Näistä tiikerin ja merikilpikonnan tuonti ja vienti on täysin kiellettyä. Leopardia taas saa tuoda ja viedä vain metsästysmuistona lupien kanssa. Venäjänmatkaajien kannattaa muistaa, että Venäjällä myynnissä olevien karhunrasvaa sisältävien linimenttien ym. tuonti vaatii aina asianmukaiset CITES-luvat.

Kuinka tunnistan CITES-lajia sisältävän lääkevalmisteen?

CITES-lajia sisältävän lääkevalmisteen tunnistaminen voi olla hyvin hankalaa. Valmisteet vaihtelevat torilla myytävistä kasvien ja eläinten osista Internetissä siisteissä rasioissa kaupattaviin pillereihin. Tuoja on aina vastuussa tuomistaan tuotteista, vaikka ei osaisi lukea lääkepakkauksen vieraskielistä tekstiä. Lääkevalmisteita kauppaavan tai kuljettavan on tämän takia hyvä olla tarkasti selvillä siitä, mitä lääkevalmiste sisältää. Jos lääkevalmiste sisältää eläimen tai kasvin osia tai niistä saatuja aineita on hyvä selvittää lajin kaksiosainen tieteellinen nimi (esim. Ursus arctos), koska CITES-lajit on lueteltu lainsäädännössä tieteellisten nimien mukaan. Kun tieteellinen nimi on tiedossa, voi lainsäädännön lajiliitteistä tarkistaa voiko valmistetta lainkaan tuoda ja jos voi niin tarvitseeko sen maahantuontiin luvan.

Muu lääkevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lääkkeiden maahantuontia koskee CITES-sääntelyn lisäksi myös muu lainsäädäntö. Monia CITES-lajeja sisältäviä lääkevalmisteita ei saa tuoda Suomeen muun lainsäädännön takia. Lisää tietoa lääkkeitä koskevista määräyksistä saa mm. Tullista, Lääkelaitoksesta ja Evirasta.

Lisätietoja

Harry Helmisaari, Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti: cites@ymparisto.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde), faksi 09 5490 2791.

Julkaistu 28.6.2013 klo 11.11, päivitetty 21.6.2016 klo 13.51