Uhanalaisten lajien kansainvälinen ja EU:n sisäinen kauppa ja sitä koskevat luvat (CITES)

AJANKOHTAISta

EU:n komissio julkaisi 1.3.2016 toimintaohjelman luonnonvaraisilla lajeilla käytävän laittoman kaupan torjumiseksi. Salametsästys ja kauppa uhkavat luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Eurooppa on keskeinen laittoman tavaran markkina-alue ja kauttakulkualue.

 
 
cites.gif
CITES-logo © CITES.org

 

CITES-yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristön- suojelusopimuksista. Se sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden (nk. yksilöt) kauppaa.

Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.

CITES-sopimus tuli voimaan vuonna 1975 ja sen on allekirjoittanut 183 maata. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1976.

World Wildlife Day -logo

YK:n Maailman luonnonvaraisten eläinten ja kasvien päivää vietetään 3. maaliskuuta
World Wildlife Day

Miksi tarvitsemme CITES-sopimuksen ja miten se toimii

CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. 

Kauppaa valvotaan pääasiassa eriasteisin tuonti- ja vientirajoituksin riippuen lajin uhanalaisuudesta ja siitä kuinka paljon sen kannat kestävät käyttöä. Käytännössä kauppaa valvotaan maiden ympäristöviranomaisten myöntämien, tullissa esitettävien kirjallisten lupien avulla.

CITES-sopimus on toimeenpantu EU-maissa EU:n omalla CITES-lainsäädännöllä. EU:n rajat ylittävän kaupan lisäksi EU-lainsäädäntö sääntelee myös yhteisön sisäistä uhanalaisten lajien kauppaa. EU:n ulkopuolella kukin sopimuksen osapuolimaa on toimeenpannut sopimuksen omalla lainsäädännöllään. Eläinten ja kasvien tuonnissa, viennissä ja kaupassa on aina noudatettava sekä tuonti- että vientimaan CITES-sääntelyä muuta lainsäädäntöä unohtamatta.

Mihin tarvitsen CITES-luvan

CITES-sääntelyn alaisessa kaupassa liikkuu mm. eksoottisia lemmikkieläimiä, koristekasveja, matkamuistoja, nahkatuotteita, kosmetiikkatuotteita, lääkevalmisteita ja ruokatuotteita. Sääntely koskee paitsi sopimuksen alaisten lajien ja tuotteiden kanssa tekemisissä olevia yrityksiä myös yksityishenkilöitä (esim. lemmikkieläinten omistajat, Internet-kauppaa tekevät, metsästäjät ja turistit).

CITES-lupamenettely -sivuilla kuvataan lupamenettely luvan tarpeen selvittämisestä lähtien. CITES-lajiliitteet ja lajihakupalvelut -sivuilla opastetaan käyttämään lajiliitteitä, joissa on lueteltu CITES-sääntelyn alaiset kasvit ja eläimet.

Eläimiä ja eläintuotteita kuljettavien ja kauppaavien kannattaa lisäksi perehtyä Eläimet ja CITES -sivuihin ja kasveja kuljettavien ja kauppaavien vastaaviin Kasvit ja CITES -sivuihin. Jos luonnonlääkkeet kiinnostavat, kannattaa tutustua sivuun Lääkevalmisteet, rohdot ja CITES. Matkailijoiden suositellaan tutustuvan CITES matkailijoille -sivustoon.

Lupahakemuksen jättäminen

Tuotiin ja vientiin vaadittavat CITES-luvat voidaan myöntää vasta kun luvan hakija on lähettänyt postitse lupaviranomaiselle täytetyn ja allekirjoitetun lupahakemuksen. Osoite: Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoympäristökeskus/CITES-lupa-asiat, PL 140, 00251 Helsinki.

Lisätietoja

Harry Helmisaari, Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti; cites@ymparisto.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde), faksi 09 549 02 791.

Julkaistu 28.6.2013 klo 10.17, päivitetty 31.8.2016 klo 9.33