Asukasbarometri

AB2016_Alppikylä2
Kuva: Janne Lehto

Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2016 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista. Kysely kohdistuu yli 10 000 asukkaan taajamien 15–84-vuotiaaseen väestöön. Asukasbarometri on valtakunnallinen seurantatutkimus, joka on toteutettu neljä kertaa. Edelliset barometrit toteutettiin vuosina 1998,2004 ja 2010. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.

Sijainti ja liikenneyhteydet tärkein viihtyvyystekijä – ongelmia liikenteen häiriöistä

Tärkeimmät asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, luonnonympäristö sekä rauhallisuus. Sijainti ja liikenneyhteydet nousi eniten mainintoja saaneeksi viihtyvyystekijäksi ohi aikaisempien kyselyiden ykköstekijän, rauhallisuuden.  Epäviihtyvyystekijöitä nimetään vähemmän kuin viihtyvyystekijöitä. Liikenteen aiheuttamat häiriöt, kuten melu ja turvattomuus, ovat yleisin epäviihtyvyystekijä asuinalueilla. Muita merkittäviä epäviihtyvyystekijöitä ovat palvelujen puute, pysäköintipaikkojen puute sekä huonot joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteydet.

Suurin osa asukkaista viihtyy niin keskustoissa, lähiöissä kuin väljillä omakotitaloalueillakin. Erityyppisillä alueilla on erilaiset vahvuudet ja heikkoudet.  Keskustojen viihtyvyystekijät ovat sijainti ja liikenneyhteydet sekä hyvä palvelutaso. Ongelmiksi koetaan liikenteen aiheuttamat häiriöt ja turvattomuus, pysäköintipaikkojen puute, luonnonympäristön ja liikuntapalveluiden puute.

Kerrostaloalueiden vahvuuksia ovat kohtuullisen hyvän sijainnin ja palvelutason lisäksi luonnonympäristö, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä liikenneturvallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat pysäköintipaikkojen puute, liikenteen häiriöt sekä sosiaaliset häiriöt. Pientaloalueiden vahvuuksia ovat rauhallisuus, luonnonympäristö sekä sijainti ja liikenneyhteydet. Epäviihtyvyystekijöitä mainitaan vähän.

Taajamien reuna-alueiden väljästi rakennetuilla omakotitaloalueilla ollaan erityisen tyytyväisiä asuntoon ja pihaan. Näillä alueilla arvostetaan luonnonympäristöä, rauhallisuutta ja rakentamisen väljyyttä. Sen sijaan epäviihtyvyyttä aiheuttavat etenkin huonot joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteydet, palvelujen puute, syrjäinen sijainti ja liikenteen aiheuttamat häiriöt ja turvattomuus.

AB2016_viihtyvyystekijät
Tärkeimmät viihtyvyystekijät asuinalueella. Tekijän maininneiden osuus.

Muuttuvat elämäntavat asettavat vaatimuksia asuinalueiden laadulle

Kaupungistuminen ja elämäntapojen muuttuminen asettavat uudenlaisia vaatimuksia asuinympäristöjen laadulle ja palveluille. Kahvilat ja ravintolat nousivat kyselyssä ylivoimaiseksi ykköspalvelutoiveeksi asuinalueelle. Ilmiö kertoo kahviloiden merkityksen kasvusta niin tapaamisen kuin työnteonkin paikkoina. Toiseksi toivotuimmaksi palveluksi vastaajat nimesivät jätteiden lajittelupisteen tai kierrätyspisteen. Ikääntyneiden palvelutarpeet ovat erilaisia kuin muiden ja he ovat kärsineet palvelujen digitalisoinnista ja palveluverkostojen, kuten pankin ja postin toimipaikkojen harvenemisesta.

Asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueensa puisto- ja ulkoilualueisiin, mutta viheralueiden lisäksi kaupunkilaiset kaipaavat myös monenlaisia rakennettuja ulkoilu- ja liikuntapalveluita. Eniten niitä toivotaan lisää taajamien reuna-alueiden väljästi rakennetuilla omakotitaloalueilla, joissa puutetta on niin hiihtoladuista, valaistuista ulkoilureiteistä kuin lasten leikkipaikoistakin. Keskustoissa taas kaivataan lisää pyöräilyreittejä, lenkkipolkuja ja ulkokuntoiluvälineitä.

Kaupunkimaisten asuinalueiden yhteisöllisyys on muutoksessa. Suorat naapurikontaktit ovat vähentyneet merkittävästi 20–50-vuotiailla vastaajilla.  Naapurustoyhteisöllisyys on osittain siirtynyt sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin sovelluksiin ja osittain korvautunut muilla kuin naapurustoon sidotuilla yhteisöillä. Sosiaaliset kontaktit asuinalueella ovat silti edelleen suhteellisen korkealle arvotettu asumisen valintakriteeri ja ikääntyminen lisää sosiaalisten kontaktien merkitystä lähiympäristössä. Kahviloiden suosion kasvu kertoo myös kaupunkiyhteisöllisyyden muutoksesta.

Pyöräilyn osuus työ- ja kauppamatkojen kulkutapajakaumasta on kasvanut huomattavasti. Etenkin 30–40-vuotiaat pyöräilevät aiempaa enemmän ja käyttävät vähemmän autoa. Lähes kaksi viidestä 15–40-vuotiaasta voisi asua autottomalla asuinalueella. Tyytymättömyys asuinalueiden joukkoliikennepalveluihin on lisääntynyt, tyytymättömimpiä ovat pienemmissä taajamissa, taantuvissa taajamissa ja väljillä omakotitaloalueilla asuvat vastaajat.

Asumisen monipaikkaisuus lisääntyy.  Kotitalouden koon vaihtelu koskettaa monenlaisia perheitä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten perheistä joka viidennessä perheen koko vaihtelee kuukauden sisällä, mikä johtuu pääasiassa eroperheiden lasten vuoroasumisesta. Kerrostaloasuminen ja tiiviillä alueilla asuminen lisäävät lomamatkailua ja vapaa-ajan asunnoilla vietettyä aikaa.

AB2016_tyytyväisyyskysymykset
Tyytyväisyys eri tekijöihin asuinympäristössä järjestettynä tyytymättömien osuuden mukaan. Tietylle väestöryhmälle suunnatut kysymykset on laskettu vain osalle vastaajista.

Asumistoiveet urbanisoituvat – kysyntää keskustamaiselle asumiselle ja kaupunkipientaloille

Asumistoiveiden urbanisoituminen eli keskustamaisen kerrostaloasumisen suosion kasvu ja omakotitalotoiveiden väheneminen on ollut vähitellen kehittyvä trendi koko Asukasbarometrin seurannan ajan vuodesta 1998 lähtien. Trendiin vaikuttavat sekä elämäntapojen muutokset että ikääntyminen. Uudet asumistoivekysymykset antavat aiempaa realistisempaa tietoa asumistoiveista ja siitä, miten ne poikkeavat nykyisestä asumisesta.

Keskustoissa haluaisi nykyisessä elämäntilanteessa asua arviolta noin kaksinkertainen määrä asukkaita nykytilanteeseen verrattuna. Sen sijaan kerrostalovaltaisissa lähiöissä haluaisi asua nykyistä harvempi. Keskustojen etuna kerrostalolähiöihin verrattuna on toiminnallinen monipuolisuus – niissä yhdistyvät asuminen, työnteko, palvelut, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta sekä hyvät liikenneyhteydet. Keskustoissa asuvat ovat tyytyväisiä myös alueen aktiivisuuteen, imagoon sekä rakennusten ulkonäköön ja mittakaavaan.

Keskustoissa ja kerrostaloissa haluavat nykyisessä elämäntilanteessa asua etenkin nuoret ja nuoret aikuiset, ikääntyneet ja yksin asuvat. Suurin muutos asumispreferensseissä on tapahtunut kuitenkin 30–40-vuotiailla ja lapsiperheillä, heillä kerrostalo- ja keskusta-asumisen toiveet ovat lisääntyneet eniten. Myös väestön ikääntyminen lisää keskusta- ja kerrostaloasumisen kysyntää.

Pientalovaltainen alue on silti edelleen toivotuin asuinaluetyyppi. Lisää toivotaan erityisesti kaupunkipientaloja, joissa yhdistyvät toiveet omasta pihasta, lähipalveluiden saavutettavuudesta kävellen ja hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä.  Taloyhtiömuotoinen pientalo, kuten rivitalo, paritalo tai ”townhouse” hyvällä sijainnilla sopii monen elämäntilanteeseen paremmin kuin huoltoa ja autonomistusta vaativa omakotitalo kauempaa keskustasta. Asunnon ja asuinalueen valintakriteereissä painotetaan aiempaa enemmän hyviä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä ja vähemmän omaa pihaa.

AB2016_talotyyppitoiveet
Vastaajien talotyyppitoiveet verrattuna nykyiseen talotyyppijakaumaan. Toiveista on jätetty pois ’ei osaa sanoa’ -vastaukset vertailukelpoisuuden vuoksi.

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 752, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 20.6.2017 klo 9.27, päivitetty 20.6.2017 klo 9.27